Kolumni

Setelit historiaan

Kimmo Lundén
Kolumni 16.11.2018

Jäävätkö setelit lähimaksamisen aikakautena vain numismaatikkojen keräilyharrastukseksi?, kysyy Simonkadun pääekonomisti.

Setelien käyttöönotto oli aikoinaan suurmenestys ja maksutapahtumien tehostamisen virstanpylväs.

Innovaatiopalkinto menee Ruotsiin ja Johan Palmstruchin Stockholms Bancolle, jolle Ruotsin hallitsija Kaarle X Kustaa oli vuonna 1656 antanut oikeuden perustaa laina- ja vaihtopankin.

Vakiosumma vesileimallisella paperilla, pankin sitoumus maksaa tietty summa. Tämä vahvistettiin päivämäärällä, paikkakunnalla, usealla allekirjoituksella, leimalla ja sinetillä.

Kätevämpää kuin vanhat plooturahat, joiden metalliarvo oli kohonnut suuremmaksi kuin niiden arvo maksuvälineenä entisajan Ruotsissa.

 

Lähimaksamisen aikakautena alkaa setelien käyttö ja näyttö jäädä numismaatikkojen harrastukseksi – ainakin kehittyneemmissä rahatalouksissa.

Toisaalta Isossa-Britanniassa pariin otteeseen asuneena tiedän, että sekin rahamaailman keskus on viime vuosiin asti elänyt shekkitaloudessa, todennäköisesti edelleen.

Shekit ovat haltijapapereita siirtomerkintöineen. Ne muuten edelsivät vakiosummille painettuja seteleitä.

 

Suomen Pankin kustantama ja lokakuussa ilmestynyt teos Suomen suuriruhtinaskunnan setelihistoriasta kuvaa Suomen suuriruhtinaskunnan aikaa seteleiden näkökulmasta.

Kirjan tekijä, Antti Heinonen, on asiantuntija jos kuka: Euroopan keskuspankin entinen setelijohtaja vastasi markka-aikana ennen EKP:hen siirtymistään Suomen Pankin maksuvälineistä.

Setelien historia, tekniikka niiden väärentämisen estämiseksi ja koko kuvitus maisemineen, vaakunoineen ja taruhahmoineen on jännittävää ajan kuvaa.

Raha kiertää maailmaa. Suomen Suuriruhtinaskunnan setelistöön on kopioitu kuvitusta vuosien 1812–1898 aikana niin Venäjältä, Saksasta kuin Espanjastakin.

 

Sopivaa rahan määrää, setelien tarvetta, pohdittiin myös 1800-luvulla. Riittävää rahan määrää pähkäilee tänään Euroopan keskuspankin neuvosto asiantuntijoineen Frankfurtissa.

EKP:n neuvosto ilmoitti 25. lokakuuta rahapoliittisissa päätöksissä "jatkavansa epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa nyt 15 miljardilla eurolla kuukaudessa. Näin toimitaan joulukuun loppuun saakka", EKP linjasi.

Inflaatio-odotukset, suotuisa likviditeettitilanne, ja kasvua tukeva rahapolitiikka.

Ne ovat tämän päivän kultakanta ja setelipiirustukset eurojen takeena.

 

Simonkadun pääekonomisti tarkastelee talouden käänteitä Maaseudun Tulevaisuuden Viikonvaihde-liitteessä joka toinen viikko. Kirjoittaja on taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT