Kolumni

Venäjä vahvistaa asemaansa

Jouni Kemppainen: Venäjän toimet Asovanmerellä huolestuttavat myös Itämeren rantavaltioita.

Asovanmeren kriisin käynnistymisestä on kulunut nyt kuukauden päivät. Hämmästyttävän nopeasti Venäjän haltuunsa ottamien ukrainalaisten alusten ja merisotilaiden kohtalo on väistynyt kansainvälisestä mediasta. Silti tapahtumia ei ole syytä unohtaa. Sen verran häikäilemätöntä Venäjän toiminta oli.

Vaikka länsiliittouma, EU ja Yhdysvallat tuomitsivat Venäjän toiminnan tuoreeltaan, uusia merkittäviä pakotteita Venäjää kohtaan ei nostettu. Alkukohinan jälkeen myös yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pitänyt kriisiä lähinnä eurooppalaisten omana asiana.

Samaan aikaan Trump on ilmoittanut amerikkalaisjoukkojen vetäytyvän Syyriasta. Tämä vahvistaa entisestään Venäjän asemaa sekä alueellisesti että kansainvälisessä politiikassa laajemmin.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kiinnittääkin nyt huomiota Yhdysvaltain perinteiseen strategiaan, jossa maa haluaa varmistaa kauppalaivoilleen vapaan navigoinnin kaikilla maailman merillä. Sellaiseksi myös Asovanmeri voidaan laskea, vaikka se ei Mariupolin satamaa lukuun ottamatta ehkä maailman strategisimpiin alueisiin kuulukaan.

Nyt Venäjä hallitsee Asovanmerelle johtavan Kertsin salmen molempia rantoja, vaikka Krimin puoleisen alueen valtaamista kansainvälinen yhteisö ei olekaan tunnustanut. Tähän asti Yhdysvallat ei ole mahtiaan alueella halunnut korostaa. Tämä kiinnostaa sekä venäläisiä että muita Venäjän rajanaapureita.

Lisämausteen asiaan tuo Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattisin erokirje, jossa hän korosti voimakkaasti maan vastuuta liittolaisistaan ja Yhdysvaltain politiikan läpinäkyvyyttä liittolaissuhteiden hoidossa. Mattisin mukaan on selvää, että Venäjä ja Kiina pyrkivät nyt muokkaamaan maailmaa haluamaansa autoritääriseen suuntaan myös Yhdysvaltain liittolaisten kustannuksella.

Mattisin mukaan tämä korostaa Yhdysvaltain ja sen liittolaisten yhteisen puolustuksen merkitystä. Tässä on helppo nähdä arvostelua Trumpin toimintaa kohtaan, jossa on nähtävissä maan omien etujen asettamista yhteisen hyvän edelle.

Venäjän kansainvälisen aseman vahvistuminen aiheuttaa huolestumista myös Itämeren rantavaltioissa, joista suurin on läntisen puolustusliiton Naton jäseniä. Erityisesti Baltian maissa, joiden puolustus on täysin sidoksissa läntiseen apuun, Yhdysvaltain liittolaislinjauksia seurataan tarkasti.

Venäjän toiminta Itämerellä kiinnostaa kovasti myös Suomessa ja Ruotsissa, jotka ovat vahvasti riippuvaisia normaalisti sujuvasta meriliikenteestä.

Samalla on syytä muistaa, että myös Venäjän Krimin valloituksesta ja Itä-Ukrainan sodan alkamisesta tulee helmikuussa kuluneeksi viisi vuotta. Venäjää kohtaan asetetut pakotteet ovat vaikuttaneet, mutta ratkaisua ne eivät ole saaneet aikaan.

Hyvää vauhtia Ukrainan ja Venäjän välinen kriisi on muuttumassa jäätyneeksi konfliktiksi, jota Venäjä kenties on ajanutkin.

Silti on edelleen hyvä painottaa, ettei eurooppalainen yhteisö hyväksy tällaista hyökkäystä. Erityisesti nyt, kun Venäjä on vain jatkanut valitsemallaan tiellä. Asovanmeren konflikti on tästä silmille tuleva esimerkki.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

MT:n entinen päätoimittaja ajoi junalla Siperian halki Kiinaan – matkalla selvisi, millainen maa Venäjä on

Reuters: Venäjä jatkaa eurooppalaisten elintarvikkeiden tuontikieltoa vuoden 2020 loppuun

Öljyntorjunta Utön edustalla jatkuu ainakin tämän päivän – kaukana merellä kelluvan öljyn ei uskota ehtivän rannikolle