Kolumni

Ilmastoihme leijui ilmassa

Onko Sanna Marin hakkuukysymyksessä eri linjalla kuin SDP:n vakipuheenjohtaja Antti Rinne?

Voiko puoluejohtaja olla solidaarinen kollegalleen? Pelin henkeen ja puoluepolitiikan perinteiseen eetokseen tämä ei ainakaan vaalitaistelun tässä vaiheessa kuulu, mutta Maaseudun Tulevaisuuden ja maataloustuottajain MTK:n keskiviikon ilmastopaneelissa tällaistakin ihmettä leijui ilmassa.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat suhtautuivat keinoihin hillitä ilmastonmuutosta huomattavan sopuisasti ja rakentavasti. Kaikki olivat sitä mieltä, että meidän kaikkien olisi vähennettävä kulutustamme.

Lentämisen kotimaiseen verotukseen olivat valmiita vihreiden Pekka Haavisto ja vasemmistoliiton Li Andersson. Keskustan Juha Sipilä esitti lentoyhtiöille päästöjen korvaamista vaikka puun istutusta tukemalla. Muutkin olivat asian edessä aloitteellisia. Kansainvälisiä pelisääntöjä lentämiseen halusi moni.

Myös puurakentamisen tukemisen taakse syntyi niin vahva rintama, että tämän jälkeen on lähes ihme, jos rakennussäädöksissä, kaavoituksessa ja erityisesti julkisessa rakentamisessa puun asema ei vahvasti korostu.

Erityisesti Sitra on kiinnittänyt huomiota muutenkin rakentamisen huomattavan isoon hiilijalanjälkeen, erityisesti betonin ja rakennusteräksen osalta.

Betoniveroa ei kannatettu, mutta rakentamisen hiilijalanjäljen seuraamiseen syntyi nyt huomattavaa kiinnostusta. Tämä varmasti havaittiin myös alan yhtiöissä ja niiden edunvalvojassa, Rakennusteollisuudessa.

Kiintoisaa oli myös, että kolme puheenjohtajaa, Andersson, Haavisto ja kokoomuksen Petteri Orpo pitivät kaupungistumisen edistämistä tärkeänä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Muiden mielestä näin ei ole.

Muun muassa SDP:n Antti Rinnettä napakasti sijaistanut Sanna Marin epäili asian olevan päinvastoin. Kysymyksenasettelu onkin kiintoisa ja siihen on syytä suhtautua maltillisesti ja kiihkottomasti panelistien tavoin. On selvää, että metropolistumiseen liittyy ilmastonmuutoksen osalta sekä hyötyjä että haittoja.

Kiintoisin poliittinen repeämä paneelissa syntyi, kun demarien Marin ei halunnut ottaa kantaa Suomen metsien vastuulliseen hakkuumäärään. Asia on aiemmin osoittautunut vaikeaksi myös SDP:n vakipomolle Rinteelle, joka kuitenkin lopulta päätyi siihen, ettei hakkuita ole tarve rajoittaa.

Taustalla oli muun muassa se, että hiilinieluja tutkiva Luonnonvarakeskus Luke arvioi Suomen metsien nielut lähes kaksinkertaisiksi aiempiin arvioihin verrattuna.

Marin asetti Luken laskelmat kyseenalaisiksi ja kaipasi niiden laskentatavan julkaisemista niin, että kaikki muutkin voivat niihin perehtyä. Tutkimuslaitos yllättyi tästä ja ilmoitti vielä samana päivänä laskelmiensa olleen kaikkien nähtävillä.

Marinin profiloituminen herätti kokousyleisössä ja muissa puoluejohtajissa kummastelua. Metsien hakkuut ovat puurakentamisen lisäksi välttämättömiä myös lukuisille muille investoinneille, joita Suomeen on suunnitteilla. Erityisen kriittisesti demarien omissa riveissä puolueen asiaa koskevaan vatulointiin on suhtautunut Paperiliiton vahva mies, puheenjohtaja Petri Vanhala.

Oliko Marin asiassa kokematon, vai onko hän eri linjalla kuin Rinne? Tämä selviää vasta, kun vakituinen puheenjohtaja palaa töihin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vihreiden valtiosihteerien nimet julki – Johanna Sumuvuori nousemassa Haaviston valtiosihteeriksi

Sipilä: "Jatkan kansanedustajana työtä Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan hyväksi"

Pääministeri Antti Rinteen valtiosihteeriksi Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Raimo Luoma