Kolumni

Metsädraama johti tuloksiin

Metsät kiinnostavat nyt poliitikkoja laajemmin kuin koskaan ennen.

Suomalaiselle metsänomistajalle kulunut viikko on ollut hyvä. Hänen omistuksistaan kiinnostui koko suomalaisen politiikan kärkikaarti.

Vaikka vaaleihin on vielä matkaa, kuluneen viikon aikana itse asiassa ratkesi jo moni asia.

Silti metsänomistajan kannattaa olla edelleen tarkkana. Metsät kiinnostavat nyt poliitikkoja laajemmin kuin koskaan ennen.

Draaman käynnisti viikonloppuna pääministeri Juha Sipilä (kesk.), joka Uutissuomalaisen (3.3.) haastattelussa haastoi "punavihreän" koalition. Sipilän mukaan tämä porukka kieltäisi käytännössä kokonaan metsien käytön ja uhkaisi vakavasti suomalaisia työpaikkoja.

Heiton tarkoituksena oli korostaa keskustaa metsänomistajien puolustajana, joka toki aika monelle oli selvää jo aiemminkin. Sen verran lonkalta Sipilän luoti kuitenkin lähti, että vihreiden draamantajuinen some-virtuoosi Ville Niinistö heittäytyi maahan jo ennen osumaa ja syytti Sipilää katalasta valehtelusta.

Sekä Sipilän että Niinistön heitot voidaan lukea politiikan retoriikkaan, mutta olennaista oli vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston perääntyminen aiemmasta hakkuukannastaan.

Niinistön vaikutus puolueensa linjauksiin tuntuu olevan edelleen hyvin vahva, vaikka hänen puheenjohtajuudestaan on kulunut jo melkoinen tovi.

Kun Haavisto vielä kuukausi sitten totesi vihreiden vaalitilaisuudessa Hartolassa pitävänsä nykyistä hakkuumäärää sopivana, nyt hän tarkensi haluavansa 77 miljoonan vuotuiseen tasoon runsaan kymmenen prosentin leikkauksen (MT 6.3.) hiilinielujen ja luonnonsuojelun vuoksi.

Toinen olennainen lausunto kuultiin SDP:n johtoon palanneelta Antti Rinteeltä, joka vihreiden kannanmuutoksen jälkeen ilmoitti jämäkästi pysyvänsä aiemmassa kannassaan. Rinteen mukaan hakkuita voitaisiin vaikka lisätä, jos nielut kehittyvät myönteisesti (MT 6.3.).

Vaalivoittoon tähyävän demaripomon kanta on tärkeä. Sen verran hoipertelevia olivat häntä tehtävässä sijaistaneen Sanna Marinin arviot hakkuumääristä ja hiilinieluista.

Kun vasemmistoliitto hyväksyy nykyisen hakkuumäärän (MT 6.3.) ja kokoomus ilmoittaa tässä lehdessä valmiutensa hakkuiden maltilliseen kasvuun, näyttää vahvasti siltä, ettei seuraava hallitus pyri hakkuita aktiivisesti rajoittamaan.

Silti hiilensidontaa ja luontoarvoja ei voi kukaan vastuullinen suomalainen poliitikko vähätellä. Tätä eivät halua myöskään suomalaiset metsänomistajat.

Vihreät ovat moneen otteeseen ehdottaneet mallia, jossa metsänomistajille maksettaisiin hiilen sitomisesta. Haavisto otti asian esille myös MT:n haastattelussa (MT 6.3.).

On erittäin hyvä kysymys, kannattaisiko tätä mallia myös Suomessa kehittää. Olennaista olisi, että rasitus siitä ei tulisi veronmaksajille vaan hiiltä ilmakehään päästävälle teollisuudelle.

Jos osa metsänomistajista haluaa sitoa hiiltä ja sitoutuu pitämään metsänsä määräajan käytössä, jossa hiilinielut maksimoidaan, on vaikea nähdä sen haittaavan muita metsänomistajia, jotka hekin tekevät jo valmiiksi paljon sitoessaan muiden ilmakehään päästämää hiiltä.

Metsien käytössä kuten monessa muussakaan asiassa ei ole olemassa vain joko tai -ratkaisuja. On aivan mahdollista käyttää puuta samaan aikaan, kun metsillä torjutaan ilmastonmuutosta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hallitusneuvotteluissa sovitellaan toiveita talousraamiin: "Hankaluuksia on tullut lisää"

Juha Sipilä: On iso huoli, miksi suomalainen suosii enemmän ulkomaista

Kauneus on katsojan silmissä