Kolumni

Simonkadun pääekonomisti: Hyvä kierre ja noidankehä

Kimmo Lundén
Kolumni 08.03.2019

Kimmo Lundén: "Ihmiset liikkuvat, ajattelevat omista lähtökohdistaan ja tekevät päätökset itsenäisesti. Sanelu ei käy, jos vetovoimatekijät ovat paikkakunnalta hukassa."

Hälymerkit ovat ilmassa. Maakuntayliopistokortin varaan rakennetuille ja vetovoimaansa menettäneille kaupungeille voi käydä kalpaten.

Kuten on käynyt väärin arvanneille ja alati kasvavaan Venäjän-kauppaan nojautuneille liikeyrityksillekin. Tai yhden ison työnantajan varassa eläneille teollisuuspaikkakunnille.

Suomessa on 14 yliopistoa, joiden pääkampukset sijoittuvat kymmeneen eri kaupunkiin pohjoiselta napapiiriltä Suomenlahdelle asti. Alakampuksia on lisäksi kuin armeijassa komppanioita.

Aluepolitiikka sen enempää kuin korkeakoulupolitiikkakaan eivät toimi eivätkä voi toimia kuten 1970-luvun Suomessa.

Ihmiset liikkuvat, ajattelevat omista lähtökohdistaan ja tekevät päätökset itsenäisesti. Sanelu ei käy, jos vetovoimatekijät ovat paikkakunnalta hukassa. Muuttoliike lisää alueiden eriytymistä kasvaviin, supistuviin ja tyhjeneviin alueisiin.

Väestö liikkuu, pysyy aloillaan – lisääntyykin työmahdollisuuksien mukaan. Ja sen luottamuksen, että mielenkiintoisia töitä on tarjolla myös tulevaisuudessa.

Vapo rakentaa liiketaloudellisin perustein uuden aktiivihiilitehtaan Ilomantsiin. Iisalmessa kaiutinvalmistaja Genelec on äänentoiston globaali brändi. Olvi osaa kantavierteen, Vieremällä Ponsse metsäkoneet.

Maakunnissa kyse on itseään ruokkivasta hyvästä kierteestä tai sen vastakohdasta, supistuvasta noidankehästä.

Viime syksystä lähtien yliopistokaupunkeja on yksi vähemmän, kun Savonlinnan opettajankoulutusyksikkö siirtyi Joensuuhun. Joensuukin on kampus Itä-Suomen yliopistossa. Päätös OKL:n siirtämisestä oli Itä-Suomen yliopiston tekemä, ei valtion sanelema.

Nuoret ihmiset vähenivät Savonlinnan katukuvassa ja lisääntyivät Joensuussa.

Konsulttitoimisto MDI piirsi dramaattisen kuvan Suomesta vuonna 2040: Suomi pakkautuu yhä tiiviimmin kolmeen kasvukeskukseen, Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Keskikokoisetkin maakuntakaupungit ja sitä pienemmät taajamat menettävät aktiiviväestöpohjaansa.

Yliopistojen ja laitosten yhdistäminen ei ollut ensimmäinen eikä se jää viimeiseksi. Pääkaupunkiseudulla Aalto-yliopisto syntyi kolmen korkeakoulun fuusiosta, Tampereella kahden. Turussa yliopisto ja kauppakorkea yhdistyivät.

Järkiliittoja.

Simonkadun pääekonomisti tarkastelee talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT