Kolumni

Kuka avaa puupelin pohjoisessa?

Metsäteollisuuden suurista investoinneista Pohjois- Suomeen odotellaan päätöksiä juhannukseen mennessä.

Ennakkoveikkailuissa jonossa ensimmäisenä on Stora Enso, jonka on määrä kertoa, muutetaanko hieno­paperikoneet Oulussa tekemään pakkauskartonkeja vai jatketaanko nykyisellään.

Remontti maksaisi 700 miljoonaa euroa ja siihen kuuluisi kemihierrettä (ctmp) valmistava tehdas. Puuta tarvittaisiin lisää yli miljoona kuutiometriä vuodessa.

Kemijärvelle havupuusellua ja muita biotuotteita valmistavaa tehdasta suunnitteleva Boreal Bioref odottaa alue­hallintovirastolta ympäristölupaa päätöstensä pohjaksi. Lähes miljardin euron tehdas käyttäisi puuta vuodessa liki kolme miljoonaa kuutiometriä.

Metsä Group selvittää, rakentaako Kemiin suuri biotuotetehdas, samanlainen kuin Äänekoskella toimii, vai uudistaako vain nykyistä sellu­tehdasta. Uusi biojätti lisäisi puun kulutusta 3,5 miljoonaa kuutiometriä nykyisestä.

Äänekosken näyttöjen perusteella biojätin pystyttäminen ei olisi ongelma. Investointipäätöksen ratkaisevat laskelmat puun saatavuudesta ja logistiikkakustannuksista.

Metsä Groupilla ja Stora Ensolla on pohjoisessa vahvat puunhankintaorganisaatiot. Stora Enso on palkannut lisää väkeä ja avannut uudet toimistot Limingassa, Kuusamossa, Ristijärvellä ja Sotkamossa.

Kaikki yhtiöt vakuuttavat, että eivät vilkuille sivuille muiden tekemisiä. Selvää silti on, että laskelmat muuttuvat, kun jokin suunnitelmista muuttuu investointipäätökseksi.

Ratkaisevaa on, jäävätkö Itä-Lapin kuitupuukuormat Kemijärvelle vai jatkavatko ne Patokankaan terminaalista raiteita pitkin Kemiin.

Boreal Biorefin tehdas toimisi Kemijärvellä keskellä kasvavia metsävaroja, mutta yhtiöllä olisi kova työ rakentaa iskukykyinen puunhankinta haastamaan kaikkia puu­tavaralajeja käyttävät suuret metsäyhtiöt.

Boreal Biorefin enemmistön on määrä siirtyä kiinalaiselle paperi- ja kartonkiyhtiölle Shanyingille, jos investointipäätös syntyy.

Shanying on kiinnostunut ennen kaikkea havupuu­sellusta, jota Boreal Biorefin 0,5 miljoonan tonnin vuosituotannosta olisi suuri osa.

Kiina elää lähes kokonaan tuontisellun varassa. Lehtipuusellua Kiinaan on tuotu vuosittain yli 20 miljoonaa tonnia ja havusellua kuutisen miljoonaa tonnia.

Suomesta Kiinaan vietiin viime vuonna sellua 1,4 miljoonaa tonnia, josta Metsä Groupin osuus oli noin miljoona tonnia.

Shanyingin lisäksi selluhankkeissa Suomessa on mukana muitakin kiinalaisia yhtiöitä.

Kuopioon maailman suurinta, kapasiteetiltaan 1,2 miljoonan tonnin havusellutehdasta suunnittelevan Finnpulpin osakekannasta kiinalainen Hengan International Group omistaa 36,5 prosenttia. MTK:lla on 11,5 prosenttia.

Kainuun Paltamoon suunnitellussa KaiCell Fibersin noin 0,5 miljoonan tonnin hankkeessa mukana on kiinalainen CHTC Group.

Kaikki nyt suunnitteilla olevat hankkeet eivät toteudu, sillä ne lisäisivät puun käyttöä yhteensä noin 17 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Olettaa voi, että ainakin yhdestä tai kahdesta syntyy investointipäätös.

Pelin avaajalla on etu­lyöntiasema, johon muut sopeuttavat toimintaansa.

Lue lisää