Kolumni

Viennin varassa

Metsätuotteet, paperi, sellu ja kartonki, ovat jälleen viennin ykkösinä.

Ovatko Suomen talouden rakenteet sanottavasti muuttuneet viime vuosikymmenten aikana?

Eivät juuri.

Vientivetoinen, maailmanmarkkinoista ja -kaupasta sekä metsäteollisuuden tuotteiden kysynnästä riippuvainen maa Euroopan laidalla on se sama Suomi tänään ja 30 vuotta sitten.

Näin on, vaikka markka on vaihtunut euroon ja Kekkosen YYA-Suomi EU-jäsenvaltioon.

Tavarat meille pusketaan edelleen jäiden läpi. Vuonna 1975 Wärtsilän telakalta valmistunut Urho avustaa yhä vienti- ja tuontiliikennettä, kuten se on tehnyt osana jäänmurtajalaivastoa 1970-luvulta lähtien.

Muutoksia? Jäänmurtopalveluita tuottaa tänään valtionyhtiö Arctia Oy, ja Wärtsilä on vaihtanut toimialaa voimala- ja laivamoottoreihin ja hienommin sanottuna voimaratkaisuihin.

Metsätuotteet, paperi, sellu ja kartonki, ovat jälleen viennin ykkösinä. Vain ohimenevän hetken Nokia matkapuhelimineen nosti elektroniikan suurimmaksi vientitoimialaksi.

Nokia keskittyy nyt verkkoihin maailmanluokan tekijänä mutta ei enää kauppataseen ykköskeikuttajana.

Elektroniikan alamäen, metsäteollisuuden murroksen ja paperikoneiden sulkemisten jälkeen viennin veturiksi kiilasi kemianteollisuus. Kemia on puskenut vähemmän suhdanneherkkänä, investoivana ja tasaisesti työllistävänä läpi suhdanteiden.

Metsä, kemia, metalli ja elektroniikka ovat ja pysyvät vientiteollisuuden kärkikolmikkona.

Kansainväliset suhdanteet sanelevat tänään sen tahdin, miten Suomella menee.

Bkt:n kasvu, työllisyys, valtiontalouden tasapaino seuraavat meillä lähes yksi yhteen kansainvälistä kauppaa ja investointihyödykkeiden kysyntää Suomen tärkeimmissä vientimaissa.

Maailmantaloudessa Kiina pyörittää kelloon vetoa, suoraan ja välillisesti.

Edellisviikolla Kiinan tarkensi omaa kasvuennustettaan 6–6,5 prosenttiin tänä vuonna.

Korkean velan ja hiipuvan kasvun Kiinassa päätetään, millaista kasvua Euroopassa nähdään. USA ja keskuspankki Fed viimeistelevät menon.

USA:n dollari ja euro lähestyvät tasoa 1,1 dollaria eurolta. Menneinä vuosina tämä on laukaissut muun muassa laivatilauksia risteilijämarkkinoilla.

Meyerin Turun telakalla kapasiteetti on kiitettävästi myyty tuleville vuosille.

Laivanrakennus porskuttaa – meneekö tilauksia jo sivu suun?

Simonkadun pääekonomisti tarkastelee talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sikarutto on vakava uhka

Trump haluaa ostaa Grönlannin – Tanska ei aio myydä

Afrikkalainen sikarutto on raivonnut maailman suurimassa sianlihan tuottajamaassa vuoden – "Tauti on levinnyt Kiinassa kulovalkean tavoin ja Kiinan sikatalous on polvillaan"