Kolumni

Nyt on varaa

Mikä on kansalaisen ollaksensa. Aurinko paistaa, linnut laulavat, kevät koittaa ja vaalilupauksista päätellen tulevaisuus on auvoisa. Ainakin vanhukset, lapset, työttömät, työlliset, koulutus ja ilmasto saadaan ensi vaalikaudella kuntoon teistä ja pienhiukkasista puhumattakaan.

Samalla poistetaan suuret ilmastosynnit, eli autoilu, lihansyönti ja maidonjuonti. Samaan koriin menevät myös hakkuut ja puun polttaminen, jotka ovat pahimmasta päästä syntilistaa.

Lihansyönti saadaan loppumaan, kun pannaan liha verolle. Tai ainakin kotimaisen lihan syönti, sillä ulkomaiden sika kasvaa tehokkaasti halvemmalla, ehkä sen vuoksi ettei sen tarvitse kantaa saparoa.

Metsät kasvavat kymmenessä vuodessa 1 200 miljoonaa kuutiota ja samaan aikaan hakataan 800 miljoonaa kuutiota. Yksinkertaisella laskutoimituksella päädytään siihen, että meillä on kymmenen vuoden päästä metsissä 400 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän hiilinielua. Ei ihan vähän!

Tuo ei kuitenkaan riitä. Ahnas teollisuus hotkii suureen kitaansa liikaa hiilinielua, jos tilanteeseen ei tartuta kovalla kädellä. Erityisesti vihreät ja vasemmistoliitto ovat tämän ymmärtäneet. Hakkuut alas! Vähintään 10–15 miljoonaa kuutiota vuodessa on pudotettava.

Koska ylivoimaisesti suurin osa puusta tulee yksityisiltä ja osa lisäksi yhtiöiden omista metsistä, ei hakkuiden rajoittaminen ole ihan helppoa. Ja teollisuus, tuo pirulainen, pystyy myös lisäämään tuontia Venäjältä, hiilinielujen suurvallasta.

Onneksi on valtion oma Metsähallitus. Sehän joutaa turhia hakkuita vähentämään.

Mutta tarkemmin laskien ei auta tämäkään. Metsähallitus hakkaa vuodessa vain kuusi miljoonaa kuutiota. Vaikka valtio lopettaisi hakkuut kokonaan, puuta käytetään liikaa.

Vielä on keinoja käytössä: pannaan metsäteollisuudelle niin kovat verot, että sen on pakko alkaa sulkea kannattamattomimpia tehtaitaan. Jos tästä aiheutuu johonkin työttömyyttä, maksetaan kunnon korvaukset. Rahat saadaan valtion paksusta kassasta.

Valtion velkaantuminen on saatu viime vuosina kuriin, joten nyt on varaa maksaa suojelun ja työttömyyskorvausten lisäksi esimerkiksi satasen lisäeläke kuukaudessa. Valtiolla on velkaa 105 miljardia euroa, joka ei ole edes kaksinkertainen 55 miljardin budjettiin verrattuna. Lisävelkaa otetaan vuodessa vain kolme miljardia.

Myös hakkuut voidaan panna verolle. Esimerkiksi jokaisesta katkaistusta puusta tilitetään euro valtiolle. Ainakin ensiharvennus pysähtyy ja saadaan tiheitä metsiä, sillä kukaan ei ole halukas maksamaan puunkatkaisuveroa 800 euroa hehtaarilta.

Vielä yksi ongelma on selvittämättä: Suomalais-norjalaiset ovat tutkineet, että hakkuiden vähentyessä Euroopassa niistä 80 prosenttia siirtyy muualle maailmaan, lähinnä Amerikkaan ja Venäjälle. Ja loput 20 prosenttia korvataan muilla materiaaleilla, esimerkiksi muovilla ja metalleilla.

Mutta mikäs siinä. Etelä-Amerikassa hommat hoidetaan. Brasiliassa sademetsiä ei raivata edes Suomen pinta-alaa vuodessa.

Jouko Kyytsönen: Poistetaan suuret ilmastosynnit: autoilu, lihansyönti, maidonjuonti ja hakkuut.

Lue lisää

Seepra ei päässyt raidoistaan – puolueen ay-kytkös oli liian herkkä puheenaihe Antti Rinteelle jo keväällä

Tutkija: Pelkästään punaisen lihan verotus toisi 80 prosenttia elintarvikkeiden hiiliveron myönteisistä ilmastovaikutuksista

Lihatalojen mielestä kuluttajan pitää saada valita – Gröhn: Ei tarvitse syödä pelkästään lihaa

Antti Rinne: SDP ei kannata lihaveroa – piste