Kolumni

Simonkadun pääekonomisti: Nollakorko ympärillämme – ja pitkään

Yksiö Helsingin Kalliossa ja kaksio Eirassa jatkavat kallistumista, neliöhinnat Kainuun perukoilla tai Etelä-Suomenkin muuttotappioalueilla jatkavat halpenemista.

Oletteko havainneet – korkosuojauksen kaupittelu lainoille on käynyt yhä harvemmaksi, kun mahdolliset keskuspankkien ohjauskoron nostot nollasta positiiviselle siirtyvät hamaan tulevaisuuteen.

Euroalueella aikaisintaan syksyksi odotetut ensimmäiset portaittaiset ja varovaiset koronnostot siirtynevät nekin eteenpäin, jos talouskasvu osoittaa heikkenemisen merkkejä – niin kuin se nyt tekee.

Entä sitten? Mitä tapahtuu omaisuusarvoille, jos ollaankin vielä seuraavat 3–5 vuotta nollakorkoympäristössä?

Tapahtuuko tässä varallisuuden uusjakoa samalla tavoin kuin joskus inflaation nakertaessa säästöiltä tuottoja ja pääomia?

Vastaus on: kyllä tapahtuu. Pankkitileille säästäjät eivät ole saaneet kunnon korkoa säästöilleen viime vuosina, ja jatko näyttää yhtä lohduttomalta.

Kun raha etsii markkinoilta parempaa tuottoa, se ajaa assettien eli erilaisten varallisuushyödykkeiden arvoja ylöspäin.

Maat, kiinteistöt, asunto-osakkeet, pörssiosakkeet, metsät, osuuspääomien osuudet,... Pitkällä aikavälillä nollakorko tekee näistä omaisuuseristä arvokkaampia.

Edellyttäen, että niillä on kysyntää, käyttöä ja jalostusarvoa. Yksiö Helsingin Kalliossa ja kaksio Eirassa jatkavat kallistumista, neliöhinnat Kainuun perukoilla tai Etelä-Suomenkin muuttotappioalueilla jatkavat halpenemista.

Suomessa on miljoona asuntoa väärässä paikassa. Se on ollut Hypo-pankin toimitusjohtajalta Ari Paunalta aika oikeaan osunut ennustus ja arvio. Seuraavaksi niitä puretaan, kun tyhjien asuntojen lämmittäminenkään ei kannata.

Niin ikään aineettoman pääoman arvo nousee nollakorkojen aikana. Vahva brändi: kuluttajien arvostama ja mainonnalla esiin nostettu tuote houkuttelee sijoittajia. Kuten myös patentit ja ylivertainen osaaminenkin.

Koulutus oikealle alalle kantaa ja tuottaa lisäarvoa niin yksilölle kuin kansantaloudelle.

Entäs ilmasto? Politiikka ja kuluttajat pakottavat yritykset ja yksilöt toimimaan vastuullisesti.

Tuotanto, teollisuus ja työpaikat Suomessa ovat kuin ovatkin ekoteko.

Panosta myös hyvinvointiin ja kulutukseen!

Se ei pelasta ympäristöä, jos globaali talouskasvu ajetaan nollaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pekan pyssystä: Oppositioneuvottelut loppusuoralla

Reilua menoa Espanjassa

Mansikanmakuista matkailua