Kolumni

Oodi teknologiannälkäisille isovanhemmille

Vanha koira ei opi uusia temppuja, sanotaan.

Pötypuhetta, sanon minä. Sain hetki sitten kuulla, että pian 81-vuotias isoäitini haaveilee omasta kannettavasta tietokoneesta. Ensimmäisenä mietin tietysti, miksi ihmeessä, kun taloudesta löytyy jo yksi pöytäkone.

Syy olikin lopulta yksinkertainen ja monelle tuttu. Talon toinen asukas – tässä tapauksessa 85-vuotias paappani – vie liikaa ruutuaikaa mummalta pörssikurssien ja YouTube-videoiden katselullaan.

Jos 1930-luvun lapsella riittää vielä innostusta oman läppärin ostoon ja käytön opetteluun, ei minulla ole nokan koputtamista töissä tarvittavien uusien it-taitojen opetteluun.

Somemummaksi kutsumani isoäidin teknologiainnostus ei ole jäänyt vain tietokonemaailmaan, sillä laukusta löytyy myös älypuhelin.

Vaihdamme nykyään päivittäin kuulumisia WhatsAppissa kolmen sukupolven voimin. Mummalta sujuu sutjakasti niin ääniviestien kuin valokuvienkin lähettäminen.

Hän sai pienellä vihjailulla tartutettua älypuhelininnostuksen myös isoisääni, jolle annoin pari viikkoa sitten enemmän kuin mielelläni uuden työpuhelimeni alta väistyneen vanhan älypuhelimeni.

Eipä mennyt kauaa, kun isoisäni alkoi jo selvittää, kuuluuko hänen liittymänsä netti ja jos ei, niin mitähän sellainen mahtaisi maksaa.

Parin päivän päästä sainkin jo vastata 85-vuotiaan paappani soittamaan puheluun WhatsAppissa. Voi olla, että liittymän netti täytyy päivittää pian nopeammaksi käyttäjän vaatimusten kasvaessa.

Isovanhempieni teknologianjano on osoittanut, että oppiminen on pitkälti asennekysymys, vaikka ikää olisikin jo kertynyt mittariin.

Isovanhempani oppivat alun perin 2000-luvun alussa käyttämään tietokonetta äitini sinnikkäiden neuvojen avulla. Lasten, lastenlasten ja muiden läheisten neuvot ja tuki ovat elintärkeitä isovanhempien teknologian opinpolulla.

Nyt isoäitini on hypännyt teknologialoikallaan jo äitini ylitse ja perustanut tilin kuvapalvelu Instagramiin, jonne hän on myös äitiäni pyytänyt liittymään.

Ei taida olla kovin yleistä, että kasikymppinen ohjeistaa keski-ikäistä tytärtään nuorison suosiman kuvapalvelun käytössä?

Sanomattakin selvää, että isoäidiltäni onnistuu sekä kuvien julkaiseminen että vuorokauden ajan näkyviin tarinoihin reagoiminen.

Eräs alle kolmekymppinen kaverini totesi hiljattain, että mummani osaa todennäköisesti käyttää Instagramia paremmin kuin hän.

On selvää, että kaikki vanhukset eivät pysty tai halua hoitaa asioitaan tietokoneella tai älypuhelimella. Näille ikäihmiselle yhteiskunnan on varmistettava palveluiden saatavuus muuta kautta, jotta he eivät jää eriarvoiseen asemaan.

Vaikka älylaitteissa on omat huonot puolensa, uskon silti, että ne voivat myös edistää vanhusten hyvinvointia.

Parhaimmillaan kännykkäsovellusten ja tietokoneen käyttö helpottavat arkielämää ja pitävät mielen virkeänä. Hyödyn lisäksi niistä saa myös hupia.

Nettishakkia ahkerasti pelaavan paappani muisti on edelleen veitsenterävä, ja mummani on tehnyt netin keskustelupalstan avulla onnistuneita kasvien siementen vaihtoja.

Ei voi kuin toivoa, että olisin itse viidenkymmenen vuoden kuluttua yhtä terävässä kunnossa kuin isovanhempani.

Kolminkertainen eläköön-huuto kaikille somemummoille ja -paapoille!

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pulttaan aurinkokelloni näyttämään kesäaikaa

EU:ssa on alkamassa uusi aika

Hengähdyspaikka: Pääsiäinen on samaan aikaan sekä rujo että kaunis