Kolumni

Anna itsellesi hyvä loma

Helpommin neuvottu kuin tehty. Nimittäin hyvän loman vietto.

Siksipä siitä kannattaakin muistuttaa näin kesäkauden kynnyksellä.

Jokakesäinen ja -jouluinen uutinen – eli ei oikeastaan mikään uutinen – on, että perheet ja avioliitot hajoavat eniten lomien jälkeen. Lomaan ladataan odotuksia, joista osa toteutuu, osa ei. Syntyy pettymyksiä, katkeruutta, sekä hyvin perusteltuja että turhia välirikkoja.

Jospa ottaisit siis tänä kesänä rauhallisesti? Pieniä askelia, mutta jokainen oikeaan suuntaan. Kuuntele läheisiäsi, mutta ennen kaikkea itseäsi. Tee sitä, mistä pidät ja saat voimaa. Silloin pystyt jakamaan sitä muillekin. Päiväkin riittää, jos pitkää lomaa ei ole.

Jos olet viime viikot ihmetellyt, kuinka kaikki muut ovat Lapin hangilla mutta sinä et, mitä sitten? Voit ajatella, että sillä sitä suoritetaan kilometrejä, vertaillaan vermeitä, syödään ylihintaista turistiruokaa ja tunnetaan huonoa omaatuntoa liiasta viinanjuonnista.

Samaa voit ajatella puolituttujen piipahduksista kaupunkilomilla. Mitä tuntemattomampi kolkka, sitä hartaammat Facebook-hehkutukset. Nyt pitää näyttää olevansa löytöretkeilijöiden eturintamaa. Älä ahdistu. Sinun haaveesi voi olla ihan jotakin ihan muuta ja paras retkesi omaan ja läheistesi seuraan.

Saatoit ajatella jouluna hautausmaalla, että tännepä pitäisi piipahtaa kesällä ajan kanssa, kun luonto on vehreä ja kukkaset kauniita. Tee se. Käy tervehtimässä entisiä tuttujasi, vietä hetki muistojen parissa, itke, naura, nauti vaikka termarikahvit.

Tai jos olet kaipaillut kahvilahetkeä tai nuotiomakkaraa, haaveillut yöstä riippumatossa tai teltassa, metsässä tai omalla pihalla, muistellut lehmän viisasta katsetta, toivonut kesäiltaa lavatansseissa tai uskallusta ensimmäiseen karaokeesi, mene ja koe se haaveesi, tänä kesänä. Voit tykätä tai ainakin lopettaa kuluttavan jahkailun.

Tai sovi viimeinkin ne nähdään sitten joskus -treffit entisen ystäväsi kanssa. Jos jännität, ettei puhumista riitä kokonaisen kahvittelun ajaksi, menkää merenrantaan, entistä kouluanne katsomaan tai ihan vain kävelylle. Voit yllättyä, oppia ja saada iloa vähemmällä mutta paljon enemmän kuin some-hehkutusten kohteita koluamalla.

Minäkin sain. Vietin juuri muutaman päivän ihan vieraassa maassa, kohtasin ihmisiä, tulin kohdatuksi ja suorastaan huumaannuin kaikista elämäntarinoista. Oma elämä alkoi yhtäkkiä tuntua aivan liian lyhyeltä.

Olennaista kokemukselle ei ollut matka vieraaseen maahan, vaan mielentila: kuljin ja kohtasin avoimin mielin, silitin kahviloissa kissoja ja luin ikivanhan filosofi Senecan ajatuksia. Ihmisellä on aikaa niin vähän, ettei sitä kannata antaa noin vain muiden ihmisten tarpeisiin. Se ei ole itsekkyyttä, vaan viisautta. Tärkeisiin asioihin keskittyvä saa lopulta suuria aikaan. Ja he ovat yhä harvemmassa, kun elämä on niin pirstaleista ja ajatukset hajoavat.

Keskittyminen oikeisiin asioihin tuntuu melkein pyhältä, yhtä syvältä ymmärrykseltä, jota arvelen maanviljelijän tuntevan, kun hän tekee toukotöitä. Hän antaa ihmiskunnan ruokkimiseksi aikaansa, ja aika antaa takaisin, sadon. Yksinkertaista, mutta niin tärkeää.

Anna siis muiden muodostaa tänä kesänä hallitukset ja vetää EU-puheenjohtajuudet, äläkä hajota itseäsi lomastressillä. Keskity olennaiseen ja siihen, mistä saat iloa. Harjoita elämässäsi muodikasta Konmari-ajattelua: karsi kesästäsi turhat uutiset, tekemiset, menemiset, tavarat ja ihmiset. Anna itsellesi lupa hyvään lomaan, vaikka pieneenkin. Kesäsi saattaa alkaa muistuttaa ihanan pitkiä ja huolettomia lapsuuden kesiä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aina tulee saalista, vaikka ei tulisi saalista

Kuuntele kolumni Olgan kertomana: Isännän mitta

Ilmastokeskustelun pyhät lehmät