Kolumni

Häviäjä voi olla hallituksessa voittaja

Hallitusneuvottelut ovat nyt kiihkeimmässä vaiheessaan.

Antti Rinne on saanut vastaukset kysymyksiinsä ja lehmänkauppojen hierominen alkaa.

Päällisin puolin näyttää siltä, että Rinteen sinipunavihreä hallitus saadaan kokoon joutuisasti. Pinnan alla on kuitenkin värinää.

Kemin selluinvestointi sai hakkuukannoissaan hapuilleelta Rinteeltä suoralta kädeltä lupauksen valtion tukitoimista.

Vihreät kuitenkin heittäytyivät heti käsittämättömällä tavalla poikkiteloin hankkeelle. Puolue haluaa torpata uusiutuvaa energiaa ja raaka-ainetta käyttävän tehtaan, joka toisi Suomeen tuhansia työpaikkoja, miljardien vientituloja ja satojen miljoonien eurojen verotuloja.

Pekka Haavisto tietää itsekin olevansa liemessä. Hallitukseen meno edellyttää vihreiltä tukea tehdashankkeelle, kun samaan aikaan puolueen kenttä huutaa silmät kiiluen hakkuiden rajoittamista hinnalla millä hyvänsä.

Haavisto tarvitsee nyt kunniallisen syyn sellupuheiden perumiseen. MT:n haastattelussa hän väläyttää Metsähallituksen hakkuiden leikkaamista. Mikäs siinä, sopii yksityismetsänomistajille. Järjen häivää ei siinäkään ole. Varsinkaan kun vihreät vaatii 100 miljoonaa lisärahaa luonnonsuojeluun.

Rinteen liikkumatila hallitusneuvotteluissa ei ole niin suuri kuin miltä näyttää.

SDP, kokoomus, vihreät ja RKP -yhdistelmä tuottaa heiveröisen 108 paikan enemmistön. Vasemmistoliitto ei halua kokoomusta ja kokoomus ei halua vasemmistoliittoa mukaan. Kristillisdemokraatit voisi täydentää pakettia, mutta sovittamista tulee esimerkiksi perhepolitiikan näkemyksissä.

Perussuomalaiset olisi järkevää ottaa mukaan, minkä Rinne hyvin tietää. Kynnys on kuitenkin mahdoton, kun samalla pitää ottaa vihreät.

Kynnyskysymyksistään päätellen kokoomus arvioi olevansa vahvassa neuvotteluasemassa.

Kokoomus vaatii kaikkien SDP:n vaalilupausten vesittämistä ja sote-uudistuksen unohtamista. Miksi Rinne suostuisi tähän? Ainoa syy on riittävän kova painostus SAK:sta.

Ei ole salaisuus, että SAK:ssa ja EK:ssa nähtäisiin mielellään heikko sinipunahallitus, jonka ohjakset ovat tiukasti Hakaniemessä ja Etelärannassa.

Vaalitappion jälkeen kanveesissa makaavassa keskustassa esitetään nyt vaikeasti tavoiteltavaa. SDP:n tavoitteiden kannalta keskustan, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n hallitus olisi selvästi paras. Sellainen voi tulla.

Vaalien jälkeen toteutuu usein paradoksi, jossa vaalivoittaja joutuu tinkimään eniten tavoitteistaan, kun taas vaalit hävinnyt saa kaiken vaatimansa. Näin kävi esimerkiksi 2011, kun vihreät tarvittiin rajun vaalitappion jälkeen puoliväkisin hallitukseen.

Ville Niinistö sai tuolloin kaiken haluamansa läpi. Tällä kertaa samassa asemassa voi olla keskusta.

Yhä useampi keskustalainen tuntuu kyseenalaistavan vuosikymmenten vuoristoradan, jossa puolue on vuorotellen oppositiossa ja pääministeripuolueena.

Perussuomalaisten paikka näyttää väistämättä olevan oppositiossa. Silti senkin ajamat asiat voivat edetä yllättävän hyvin. Hallituspuolueissa viisauden alku kun on perussuomalaisten pelko.

Rinteen liikkumatila ei ole niin suuri kuin miltä näyttää

Niklas Holmberg: Rinteen liikkumatila ei ole niin suuri kuin miltä näyttää

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sipilä hallitusneuvotteluista: Kaikki on vielä auki – Rinteen mukaan menoja ei tarvitse lähteä leikkaamaan yhtään

Rinne: Menonlisäyksiin ja investointeihin voidaan käyttää merkittävästi lisää rahaa

Hallitusneuvotteluiden alaryhmien odotetaan saavan työnsä valmiiksi iltaan mennessä