Kolumni

Kohta sinulla on kolme ääntä

EU-vaalit. Eipä tunnu paljon kiinnostavan...

Eduskuntavaaleista on vain kolme viikkoa. Ne olivat raskaat vaalit. Äänestäjät viipaloivat vallan riitaisille, keskisuurille puolueille. SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen riemu "vaalivoitosta" ei näytä rajattomalta.

Puolueet ja niiden johto ovat valmiiksi maitohapoilla. Nyt pitäisi pistää reipasta naamaa uuteen vaalikamppailuun. Aneemiselta ja kalpealta se naama näyttää.

Suomesta valitaan kolmen viikon kuluttua 13 edustajaa EU-parlamenttiin. Myös vaalien 14. paikka on merkitsevä. Uusi suomalaismeppi näkee päivänvalon, kun britit jättävät unionin.

EU:ssa moni naula on lyöty vinoon, eikä ole yhdentekevää, ketkä Suomesta lähtevät nauloja oikomaan. Siksi vaalien pitäisi kiinnostaa. Ei vain puolueita, vaan erityisesti suomalaisia EU-kansalaisia.

Vuoden 2014 EU-vaaleissa äänestämässä kävi 39,1 prosenttia äänioikeutetuista suomalaisista. Surkea luku kertonee siitä, minkä verran suomalaiset uskovat europarlamentaarikkojen vaikutusvaltaan. Lisäksi Bryssel ja siellä päätettävät asiat koetaan meillä edelleen etäisiksi.

Brysselissä tehtävät päätökset tulevat kuitenkin nopeasti hyvin läheisiksi. Ammattikunnista tämän tuntevat parhaiten maanviljelijät.

Nyt valittavan EU-parlamentin ja tulevan uuden komission monet päätökset vaikuttavat suoraan maaseudun ja sen ihmisten elämään. Siihen vaikuttavat tietysti unionin maahanmuutto-, talous-, kauppa- ja turvallisuuspolitiikka sekä EU:n ulkosuhteet. Erityinen vaikutus tulee olemaan Brysselissä sovittavilla ilmastotoimilla. Ne yltävät taatusti tavalla tai toisella suomalaisten pelloille ja metsiin.

Suomesta euroedustajiksi pyrkivien käsitys pelloista, metsistä ja maaseudusta vaihtelee suuresti. Se on keskeinen osa poliittista jakolinjaa, joka tuntuu yhä vahvemmin erottavan muutamaa kasvavaa kaupunkiseutua muusta Suomesta.

Tuoreimman esimerkin kahtiajaosta tai -jakamisesta tarjoaa eilinen Helsingin Sanomat (HS 5.5.). Lehti käyttää kuusi sivua kuville hakkuuaukeista. Jutun otsikko on "Tapiolan raiskioilla".

Suomessa tyypilliset pienet avohakkuut näyttävät ylhäältä dronella kuvattuina dramaattisilta. Kameraa kääntämällä olisi hehtaarin aukon sijasta kuvaan saanut satoja hehtaareja eri-ikäistä, hyvinvoivaa ja kasvavaa metsää.

Viikko sitten Yle taas rummutti John Nurmisen Säätiön käsitystä, kuinka suomalaistiloilla lannankäsittely on kehitysmaatasolla.

Mielikuvia maaseudusta maalataan nyt vahvasti. Ei tarvitse epäillä, etteikö sillä olisi vaikutusta keskivertokaupunkilaisen äänestyspäätöksiin.

Maaseudun kannalta EU-vaalien aneemisuus on mahdollisuus. Jos vaaliuurnille vaivautuu vain joka kolmas siihen oikeutettu, voi ajatella, että jokaisella äänestävällä on tulevissa vaaleissa kolme ääntä.

Jos me maalaiset haluamme, europarlamenttiin ei Suomesta lähde montaa sellaista edustajaa, joka ei ymmärtäisi ja puolustaisi maaseutua ja sen ihmisiä.

Maaseutu on niin arvokas asia, että sitä on puolustettava aina ja kaikkialla – myös eurovaaleissa.

Jussi Martikainen: Jos me maalaiset haluamme, europarlamenttiin ei Suomesta lähde montaa sellaista edustajaa, joka ei ymmärtäisi ja puolustaisi maaseutua ja sen ihmisiä."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

SDP:n Näkkäläjärvi valehteli puolueelle – allekirjoitti paperin, jossa vakuutti kertoneensa mahdollisesta tuomiosta

Perussuomalaisten Huhtasaari: Euroopan oikeistopopulisteja jakava suhtautuminen Venäjään ei ole esteenä yhteiselle ryhmittymälle

Luulitko, että kaupungistuminen on tuore ilmiö? Näin MT:ssä meuhkattiin 100 vuotta sitten: "Loistavimman ylellisyyden ja äärimmäisen kurjuuden siitospaikka, tekee maaseudun orjakseen"