Kolumni

Monsanton matopurkki aukesi

Korvaus: kaksi miljardia dollaria.

Sen verran valamiehistö Kaliforniassa määräsi tällä viikolla maksettavaksi pariskunnalle, jonka syövän taustalla katsottiin olevan glyfosaattia sisältävä Roundup-torjunta-aine.

Siis kaksi tuhatta miljoonaa. Tällaista voi tapahtua vain Amerikassa.

Vaikka summa alenisi seuraavissa oikeusasteissa puoleen, on kyseessä yksi historian suurimmista korvaussummista. Ja se voi olla vasta alkua.

Kaikki alkoi amerikkalaisesta puutarhurista nimeltä Dewayne Johnson. Hän käytti Roundupia työssään säännöllisesti.

Onnettomuuspäivänä sumutin hajosi ja nestettä kaatui hänen päälleen.

Johnson ei hätkähtänyt, vaan peseytyi ja vaihtoi vaatteensa. Myöhemmin hän sai rakkuloita kehoonsa. Tutkimusten jälkeen puutarhurilla diagnosoitiin imusolmukesyöpä.

Viime elokuussa oikeus määräsi Monsanton korvaamaan Johnsonille 289 miljoonaa dollaria, joka aleni lopulta 78 miljoonaan.

En välttämättä elä niin kauan, että pääsisin nauttimaan rahoista, Johson murehti The Time -lehden haastattelussa.

Tarina on omiaan herättämään myötätuntoa. Pieni ihminen voittaa, syövän aiheuttanut kasvoton korporaatio maksaa. Ihmisten mielessä Monsanto tuntuu edustavan kaikkea pahaa, mitä suuryrityksiin ja niiden käyttämään valtaan liittyy.

Ranskalainen le Monde -lehti paljasti viime viikolla, että Monsanto on laatinut ”mustan listan” henkilöistä, jotka pyrkivät haittaamaan yhtiön toimia.

Listalla on 200 nimeä, joukossa esimerkiksi poliitikkoja ja toimittajia.

Mutta nyt korvauksista ei enää ole vastuussa Monsanto, vaan sen saksalainen omistaja Bayer. Amerikkalaisyhtiön matopurkki lävähti saksalaisten kasvoille.

Imusolmukesyöpää sairastavat jonottavat oikeussaleihin. Bayeria odottaa yhteensä yli 13 000 kannetta Yhdysvalloissa liittyen torjunta-aineen väitettyyn syöpäriskiin.

Tuoreimman päätöksen jälkeen Bayerin kurssi romahti alimmilleen seitsemään vuoteen. Marraskuussa Bayer ilmoitti irtisanovansa 12 000 työntekijää.

Suhteeni yhtiöön ei ole täysin neutraali. Vierailin Kölnissä Bayerin tuotantolaitoksissa vuonna 2014.

Bayer tuhlasi rahaa kestitäkseen opiskelijoita ja esitelläkseen laboratorioitaan. Bayer on Kölnin vaurauden ja työllisyyden peruskiviä.

Se käyttää vuodessa tutkimus- ja kehittämistyöhönsä enemmän rahaa kuin Suomen valtio omaansa.

Bayer on myös Suomen suurimpia veronmaksajia. Vuonna 2017 se maksoi Suomeen yhteisöveroa 134 miljoonaa euroa.

Saksalaisjätti on jopa rakennuttanut Pohjoismaiden pääkonttorinsa Turkuun.

Kuinka kauan Bayer kestää, jos miljoonarangaistuksia alkaa sadella?

Glyfosaatin vaarallisuudesta näytetään vääntävän loputtomasti kättä. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA on linjannut, ettei glyfosaatti ole karsinogeeninen. Myöskään Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsa ei ole luokitellut glyfosaattia syöpävaaralliseksi.

Viranomaisten näkemykset eivät ole tuomioita lieventäneet. Kun Bayer osti Monsanton, sen pelättiin vahvistavan yhtiötä liiaksikin.

Nyt Monsantosta näyttää tulleen ankkuri, joka vetää saksalaisyhtiön mukanaan lokaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Bayer puolustaa glyfosaattia vimmaisesti – Yhdysvalloissa nostettu jo yli 18 000 oikeusjuttua

Lassila & Tikanoja lopettaa glyfosaatin käytön viher- ja kiinteistöpalveluissaan

Tätä riesaa en enää pelloilleni kaipaa: MT kerää kokemuksia viheliäisimmistä viljelykasveista