Kolumni

Vaaliväsymystä ja äänestysvirkeyttä

Haastattelutilanne hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) kanssa 10. toukokuuta oli kieltämättä hieman tukala. Tarkoitus oli puhua SDP:n EU-linjoista, mutta molempien ajatukset olivat lähipäivinä alkavissa hallitusneuvotteluissa. Rinne vei puheen muutaman kerran EU:sta neuvotteluihin. Sitten tein itse saman, lipesin kotimaahan, vaikka olisi pitänyt kysyä jatkokysymys EU-aiheesta.

MT vaalihaastatteli tavalliseen tapaan kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Lähes jokainen haastattelu tuotti uutisia hallitusneuvotteluista.

Johtajilla oli kiire. Rinnekin myönsi, että muutakin puuhaa on kuin EU-vaalit. Haastatteluajat sentään onnistuivat lopulta. RKP:n Anna-Maja Henriksson tosin esitti, että antaa EU-haastattelun vasta kun hallitusneuvotteluhässäkkä on ohi. Sitten vaalit voivat olla jo ohi, vetosimme.

Haastatteluihin puoluejohtajien aika sitten jäikin. MT yritti järjestää puoluejohtajien paneelia, mutta se peruttiin. Syynä olivat kieltäytymiset.

Vaalikiiman puutteesta ei voi syyttää median palstatilan vähyyttä. Sen sijaan uusia näkökulmia on ollut aika vähän. Nyt viime metreillä oikeistopopulistien Venäjä-yhteydet ovat terävöittäneet mediaa. Pikkuhiljaa alkaa selvitä, millaiseen oikean laidan puolueiden porukkaan perussuomalaiset ovat tunkemassa Euroopassa.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kiistänyt puolueen saaneen rahaa idästä. Euroopan oikeistopuolueiden yhteydet Venäjälle ovat kuitenkin selvät, eikä asia ole uusi. Ryhmän yhden keulakuvan Marine Le Penin puolue lainasi miljoonatolkulla venäläisrahaa jo vuonna 2014.

Viime päivinä paikallislehdissä on herätelty myönteistä mielikuvaa kertomalla EU:n rahoittamista hankkeista ja projekteista.

Esimerkiksi Perhonjokilaakso otsikoi torstaina: "Ilman EU:ta yrittäjän arki maalla olisi karumpaa". Uutisointi on myönteistä, sillä se kiinnittää huomiota seikkaan, että Brysselistä saadaan maaseutu- ja kehitysrahaa, jota Helsingistä ei nykyään paljoa tipu.

Vaaliväsymys ei estä äänestysvirkeyttä. Jos vaaliväsymys jäi eduskuntavaalien jäljiltä päälle, niin ei se mitään. Näin on myös monilla poliitikoilla ja hallitusneuvottelut vievät huomiota.

Silti äänestäminen onnistuu, vaikka keskustelua ei olisi juuri seurannutkaan. Nimittäin puolueiden EU-vaalien teemat eivät lopulta paljoa eduskuntavaaleista eroa. Uusi ehdokas täytyy valkata, mutta esimerkiksi MT:n vaalikoneen avulla omia ajatuksia lähellä oleva ehdokas löytyy minuuteissa.

Eurovaalit ovat maaseudulle erittäin tärkeät. Suomi poikkeaa maa- ja metsätaloudessa niin paljon muista EU-maista, että niistä parlamentissa puhuvien meppien olisi syytä tietää tarkasti, mitä sanovat. Viime vuosina on opittu, että muiden maiden meppien käsitykset Suomen olosuhteista eivät useinkaan ole kovin oikeat ja suomalaismeppien odotetaan oikovan käsityksiä.

Ehkä virkeyttä löytyykin, sillä ennakkoääniä annettiin koko maassa nyt 21,2 prosenttia. Se on 3,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2014. Ehkä se ennakoi myös viime kertaa reippaampaa äänestysprosenttia.

Myös eduskuntavaaleissa nähtiin piristymistä. Maaseudun äänestysprosentti odotusten vastaisesti kasvoi vuoden 2015 vaaleista. Kasvu oli tosin vain reilun prosenttiyksikön, mutta suunta on oikea.

Aimo Vainio: Maaseudun äänestysprosentti nousi eduskuntavaaleissa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

EU:n huippuvirkojen nimitysruletti käynnistyy – prosessista odotettavissa pitkä ja mutkikas

EU-myönteiset vahvistuivat, äärioikeiston jytky jäämässä odotettua pienemmäksi – Äänestysprosentti ilahduttavan korkea

Elsi Kataisen vaalivalvojaiset olivat tunteiden vuoristorataa – illan lopuksi Kuopiossa juhlittiin europarlamentaarikkoa