Kolumni

Paljonko muovia tänään syöt?

Maailma on täynnä huolia: korruptio, rahanpesu, sananvapauden tukahduttaminen, eriarvoisuus, ihmiskauppa, lajien väheneminen, torjunta-aine- ja antibioottiresistenssi…

Yhteen suurimmista, huoleen ilmastonmuutoksesta, uhkaa jo turtua, vaikka se tulee päivä päivältä ajankohtaisemmaksi ja vaikka hyvää tarkoittavat torjuntatoimet saattavat vain pahentaa asiaa.

Olisiko kobolttivaroja tuhlaavien ja kongolaista työvoimaa riistävien sähköautojen sijasta sittenkin parempi kehittää vetyä käyttäviä polttokennoautoja? Paljon sähköä vaativa vety vain pitäisi tuottaa uusiutuvalla energialla.

Metsien hiilinielun kasvattaminen hakkuista luopumalla voi niin ikään johtaa päinvastaiseen lopputulokseen esimerkiksi vanhoissa sieni- ja hyönteistuhojen takia lahoavissa kuusikoissa. Parempi olisi sahata puut laudoiksi ja tehdä niistä taloja ja muita hiiltä sitovia puutuotteita. Uudistaessa voisi sitten miettiä yhden puulajin metsien riskejä.

Sellussa hiili ei sitoudu tuotteisiin kovin pitkäksi aikaa, eikä kuituja voi kierrättää kuin muutaman kerran. Tilanne muuttuu täysin, jos soodakattila tuottaakin bulkkisellun sijasta ongelmallisen muovin korvaajaa.

Muovi on levinnyt kaikkialle. Vuosittain maailman meriin rannikoilta aina Mariaanien hautaan päätyy ainakin 8 miljoonaa tonnia muovia – viimeisimpien arvioiden mukaan paljon enemmän.

Muovia on myös ilmassa. Suur-Pariisin alueella tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että sitä satoi kaupunkiin vuoden aikana 10 tonnia. Toisaalla on tutkittu, että tuuli kuljettaa koskemattomaan erämaahankin muovihiukkasia.

Me ihmiset syömme mikro- ja nanomuovia. Isot valaat nielevät pienten hiukkasten lisäksi muovikassejakin suurempaa muoviroinaa.

Terveyshaitoista ei ole tarkkaa tietoa, mutta muovihiukkasten kuljettamista myrkyistä on syytä olla vähintäänkin huolissaan.

Muovin kierrätys on maailmassa harvinaista. Syynä on, että tuotteiden valmistaminen neitseellisestä muovista on edullisempaa kuin kierrätystavarasta ja rikkaille maille on halpaa kuljettaa jätemuovi käsiteltäväksi köyhiin maihin (= meriin).

Suurin muovin käyttökohde maailmassa on pakkaukset noin 40 prosentin osuudellaan. Rakentaminen on toiseksi tärkein noin 20 prosentin osuudellaan.

Meillä kylmässä ilmastossa ja korkean teknologian maassa rakentamisen osuus lienee suurempi. Käytämme muovia lämmön ja kosteuden eristämiseen, vesi-, viemäri- ja suojaputkiin ynnä muuhun.

Maatalous käyttää vain kolme prosenttia maailmassa tuotetusta muovista, ja meillä 4H:n organisoima keräys korjaa noin 70 prosenttia lannoitesäkeistä talteen.

Vaikka Suomessa onkin toimiva pet-pullojen ja osittain muiden muovipakkausten keräysjärjestelmä, kierrätys ja järkevien muovin korvaajien käyttö ottaa vasta ensiaskeleitaan.

Tehokkainta olisi saada maailman suurin muovintuottaja, Kiina, siirtymään korvaaviin materiaaleihin. Koko Kaukoitään pitäisi saada toimiva kierrätys, koska suurin osa merien muovista tulee sikäläisien jokien mukana.

Iso ongelmalapsi on myös USA. Kolme neljäsosaa muovista päätyy siellä kaatopaikoille, kierrätykseen ei mene edes kymmenettä osaa. Parannusta ei ole luvassa: Kun 180 maata solmi äskettäin Genevessä sopimuksen muovijätteen kuljettamisen rajoittamisesta köyhiin maihin, USA vastusti sopimusta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sopimus tuottajien ja ilmaston piikkiin

Metsäkeskusteluun tarvitaan selkeyttä

Ilmastonmuutos vaikuttaa Venäjän metsätalouteen