Kolumni

Kaikkien aikojen taistelu työvoimasta

Aimo Vainio: Kaupungeilla on hätä työvoimasta.

Käynnissä oleva vastakkainasettelu maaseudun ja kaupunkien välillä johtuu kilpailusta työvoimasta.

Työvoimapula on raastava koko maassa ja se pahenee edelleen. Jos työvoimapula jo hidastaa talouskasvua, se pian (ellei jo nyt) estää investointeja.

MT:lle vastakkainasettelu kielletään johdonmukaisesti. Muissa medioissa ja taustalla sitä kuitenkin ruokitaan avoimesti. Ja kaupunkien edustajien äänenpainot ovat koventuneet.

Kaupungeilla alkaakin jo olla hätä työvoimasta. Sen huomaa ympyrää kiertävästä retoriikasta, jossa ajatus menee jotenkin näin: koska kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi ja kaikki keskittyy kaupunkeihin, kannattaa siis Suomessakin keskittyä kaupunkeihin, koska kaupungistumiselle ei voi mitään.

Kun teemaa toistaa riittävän usein, tyhmimmät poliitikot tarttuvat siihen. He eivät ymmärrä, että maaseutumaisilla alueilla toistaiseksi asuu miljoona suomalaista ja siellä on Suomen talouden selkäranka aivan kuin kaupungeissakin.

Talouselämän mukaan 500 suurimman yrityksen pääkonttoreista 185 on muualla kuin pääkaupunkiseudulla, Tampereella tai Turussa. Talous ja työllisyys ovat kasvaneet kaikissa maakunnissa.

Kaupungeissa luodaan kuvaa, että talous kasvaa, kun eri alojen ihmisiä pakkautuu yhteen ja vuorovaikutuksesta syntyy myönteistä pöhinää. Näin onkin, mutta keskittymän ei tarvitse olla Aalto-yliopiston tai Helsingin kokoinen. Se voi olla pienempi, kuten Iisalmen Olvin panimon ympäristö. Esimerkkejä tiiviistä, pienistä osaamisen keskittymistä löytyy ympäri Suomea.

Kaupunkien hamuamaa työvoimaa tarvitaan koko Suomessa, sillä investointeja tehdään kaikkialla. Metsäteollisuuden pohjoisen investointihankkeet tuovat satoja erityisosaamista vaativia työpaikkoja.

Viimeisin investointiuutinen on Kajaaniin rakennettava Euroopan tehokkain supertietokone. Vaikka data liikkuu mihin päin maailmaa vain, heti esitettiin ajatus, että tietokoneen ympärille kerääntyy muitakin alan yrityksiä.

Sinne tulee siis keskittymä tietotekniikan kovaa osaamista. Niistä työntekijöistä tulee kaikkien aikojen kovin kisa, sillä tietotekniikkaan liittyvät toimialat ovat juuri kaupunkien vahvimmin kehittyviä.

Vetoaminen kaupungistumiseen vääjäämättömänä kehityksenä on heikko väite. Kaupunkiin halutaan kyllä muuttaa, mutta monelle muutto on pakko. Väitteen vahvistaminen on kuitenkin kaupunkien etu ja ne tulevat sitä jatkamaan.

Kaupunkien hätä työvoimasta voi lisääntyä, jos PTT:n huomaama kehitys jatkuu (MT 4.6.). Maalla asuvat ovat aina käyneet kaupungeissa töissä. Nyt tuuli voi PTT:n mukaan kääntyä, useampi asuukin kaupungissa ja käy maalla töissä.

Maaseutuelämän arvostus on Suomessa korkealla. Ylen vuoden 2016 kyselyssä kolmasosa kertoi haluavansa asua maalla. Maalla asuvat ovat myös onnellisempia kuin kaupunkilaiset, tutkittu juttu sekin.

Maaseutua ei tarvitse erityisesti tukea, mutta elämisen perusrakenteet on säilytettävä. Silloin ihmiset voivat valita, missä haluavat asua.

Työpaikkoja maalla jo näyttäisi olevan. Nyt politiikka pakottaa valitsemaan toisen, koska kaupungistumiselle ei muka voi tehdä mitään. Eli ilmastonmuutos kyllä pystytään pysäyttämään, mutta kaupungistumiseen ei ole mahdollista vaikuttaa?

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ministeri Timo Harakka: Hallitus yrittää löytää ratkaisuja työvoimapulaan

Perussuomalaisten maaseutulinjassa löytyy paljon yhtäläisyyttä keskustan kanssa – "Erona on johdonmukaisuus"

MT selvitti ministerien maaseutukytkökset – Kahdeksalla suvussaan maatila, kesämökki lähes kaikilla