Kolumni

Simonkadun pääekonomisti: Nollakorkojen ennustetaan jatkuvan pitkään

Aiemmin oli huolena inflaatio, nyt torjutaan deflaatiota.

Nolla-pilkku-nolla. Se on Euroopan keskuspankin (EKP) perusrahoitusoperaatioiden korko, joka pysyy lattiatasolla vielä pitkään. Niin pitkään kuin talouden oraakkelit, ekonomistit, pitkillä putkillaan näkevät.

Euroalueen rahapolitiikka on Frankfurtissa päämajaansa pitävän EKP:n hyppysissä. EKP, USA:n ja Kiinan keskuspankit ja valtiot seuraavat talouskasvua, rahan liikkeitä, tuontia, vientiä, työllisyyttä ja inflaatiota. Ne pyrkivät kukin omista lähtö­kohdistaan pitämään rahapolitiikalla talouden tasapainoisessa kasvussa.

Keskuspankilta rahan saamiseen vaadittu korko vaikuttaa markkinakorkoihin eli pankkien toisilleen myöntämien lainojen korkoihin. Markkinakorot seuraavat ohjauskorkoa, ja ohjauskoron nosto vaikuttaa lainanottajiin, kuluttajiin ja yrityksiin.

Aiemmin nouseva inflaatio oli huolena, nyt päinvastoin. Deflaatio on talouden jarru, jota ei kuunaan kukaan halua. Laskevat hinnat tietäisivät sitä, että niin investoijien kuin kuluttajienkin kannattaisi päätöksissään odottaa huomiseen ja ylihuomiseen. Siihen loppuisi taloudellinen ripeys.

Vähälle huomiolle on jäänyt yksi kesäkuinen koronnostopäätös: valtiovarainministeriö vahvisti peruskoroksi heinäkuun alusta alkaen 0,00 prosenttia joulukuun loppuun saakka. Peruskorko oli 1.1.2018 alkaen ollut –0,25 prosenttia.

Kahdesti vuodessa laskettava peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistu markkinakoron keskiarvon mukaisesti. Peruskorkoa käytetään verotuksessa, kuitenkin vähintään nollan prosentin suuruisena.

Entä, mitä pitäisi sijoittajan, säästäjän ja velallisen ottaa huomioon, kun korot pysyvät nollassa tai sen tuntumassa vielä pitkäänkin?

Pankkien säästö- ja käyttelytileillä on talletettuina miljardeja euroja suomalaisten rahaa. Turvallisesti, mutta heikolla, nollaa lähestyvillä tuotoilla.

”Meillä pankeilla ja varainhoitajilla on yhä tekemistä siinä, millä pystyy vaikuttamaan kuluttajiin”, tunnusti hiljattain minulle Handelsbankenin varainhoidosta Suomessa vastaava johtaja Mike Peltola.

Sama tehtävä on kaikilla pankeilla, jotka rahoitusmarkkinoilla myyvät sijoituspalvelujaan ja varainhoitoa.

Taloudessa vallitsee nyt epävarmuus tulevasta.

Mutta niinhän se on aina.

Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kaikki pelaaminen koukuttaa

Simonkadun pääekonomisti: ”Missä on voima, siellä on vastusta”

Simonkadun pääekonomisti : Kuluttaja on talouden kivijalka