Kolumni

Sisukkuuden juuret kasvoivat maatilalla

Samalla kun kasvoin arvostamaan suomalaista ruuantuotantoa, opin kunnioittamaan työntekoa.

Olen asunut lähes kymmenen viime vuotta kaupungissa, ainakin paperilla.

Maalaisjuuriani en ole kuitenkaan koskaan kadottanut, sillä joka kerta, kun auto kaartaa tuttuun tienhaaraan ja näen maalaistalon sekä laitumella laiduntavat hevoset, koen olevani kotona.

Maatilan arki on ollut vahvasti läsnä omassa lapsuudessani. Kaikessa tekemisessä piti huomioida eläimet.

Työt rytmittivät niin arkea kuin juhlapyhiä. Joulunviettoonkin ryhdyttiin vasta, kun joulurauha oli saatu ensin navettaan.

Usein koulusta kotiin tullessani menin navettaan juottamaan vasikoita tai talliin harjaamaan hevosia. Maatilalle hevosen hankkiminen oli helpompaa kuin säännöllinen kuskaaminen harrastuksiin.

Erityisesti pienenä nautin traktorin kyydissä istumisesta. Kyytiin oli päästävä, oli ajettavana sitten sata metriä tai kymmenen kilometriä. Lukuisat päiväunetkin taittuivat hyvin traktorin hytissä.

Koulusta ei haettu vapaita ulkomaanmatkoja varten, mutta karjahuutokauppaan muistan lähteneeni useammankin kerran.

Samalla kun kasvoin arvostamaan suomalaista ruuantuotantoa, opin kunnioittamaan työntekoa.

Omat juureni muistuttavat minua yritteliäisyydestä, tahdonvoimasta ja sisusta.

Jo pienenä opin, mitä on vastuullisuus.

Maatilalla kasvaneen selkäytimeen ovat iskostuneet vastuunkanto ja aikatauluttaminen, pitihän iltalypsylle ehtiä kauppareissuista huolimatta.

Pettymyksiäkin olen oppinut sietämään, kun viikkokausia odotetut menot ovat peruuntuneet lehmän poikimisen vuoksi.

Maatilalla kasvaneena tuskin voi koskaan unohtaa juuriaan.

Vasta aikuisiällä olen oppinut arvostamaan, kuinka arvokkaan lapsuuden olen kokenut. Voin olla ylpeä sanoessani, että olen saanut kasvaa maatilalla.

Paikassa, jossa työnteko opitaan jo ennen kuin osataan edes lukea.

Se sisukkuus on kantanut minuakin jo 25 vuotta.

Ja edelleen, kun pääsen kotiin, menen navetalle juottamaan vasikoita, nykyään työtehtäviä on vaan vasikoiden hoitamisen lisäksi muitakin.

Kirjoittaja on MT:n kesätoimittaja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kyllä, olen kotoisin Keravalta

Kyllä Suomi on hieno maa

Juurilla: Jaa ooks mää ny joku hesalainen nääs?