Kolumni

Simonkadun pääekonomisti : Kuluttaja on talouden kivijalka

Simonkadun pääekonomisti kysyy, ylikulutammeko me vai alikulutammeko? Ja mitä vikaa kuluttajassa ja kulutuksessa on? Kummatkin ovat kuvaavia taloustieteessä käytettyjä termejä.

Kohkaaminen ylikuluttamisesta ja kuluttajasta jäi taakse 29. heinäkuuta, kun Maailman Luonnonsäätiö WWF sai vuotuisen viestinsä ylikuluttamisesta otsikoihin.

Suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä Global Footprint Networkin ekologisella matematiikalla koitti jo 5. huhtikuuta. "Mikäli kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,8 maapalloa, viestitti WWF Suomi.

Kyse on siis maapallon laskennallisesta kyvystä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonepäästöjä.

Suomalaisenkin kuluttajan kannattaa miettiä järjen käyttöä kuluttamisessaan, välttää tuhlaamista ja hankkia kestäviä tuotteita. Suosia valinnoissaan mielellään lähellä tuotettuja, jolloin kuljetuskustannukset jäävät vähäisiksi. Tuotteiden valmistus ja palvelut tuovat työtä kotikuntaan, naapureille, suomalaisille.

Kun laskennassa ottaa huomioon myös väestön määrän, meille Suomessa jää kosolti kulutusreserviä – kokonaan toinen puoli käytetystä hiilijalanjäljestä.

Myös tämä tulee esiin laskennan kehittäneen ja ideologisesti lähellä vihreitä olevan ajatuspajan Global Footprint Networkin verkkosivulta: Suomi erottuu järjestön sivulla kartalla tummanvihreäksi väritettynä, yhtenä ekologisesti parhaista maista. Suomen luonnonvarat tältä vuodelta tulisivat käytetyiksi vasta helmikuussa 2021.

Suomessa metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään, talot on lämmitettävä tai tulee kylmä. Väestömme on 5,5 miljoonaa, ja huolta aiheuttaa ennemmin alhainen syntyvyys kuin ylikulutus.

Twitter-keskusteluissa sanoilla pelaavat luopuisivat koko sanasta kulutus ja ihmisten käsittelemistä kuluttajina.

Höpöä. Mitä vikaa kuluttajassa ja kulutuksessa on? Kummatkin ovat kuvaavia taloustieteessä käytettyjä termejä, kuten kysyntä ja tarjontakin.

Kansantaloustieteessä yksi suosikeistani on teoria kuluttajan ylijäämästä. Mikä se sitten on? Yksittäinen kuluttaja voi kokea kuluttajan ylijäämää vaikka ostaessaan kotimaassa puhtaasti tuotettuja vihanneksia, tomaattikilon kahdella eurolla, kun mielessään olisi ollut valmis maksamaan vaikka 3,50 euroa kilolta. Kuluttajan ylijäämää jäi näin lompakkoon euro ja 50 senttiä!

Samaa laskentaa voi soveltaa kuluttajana muutenkin.

Myös hiilijalanjäljen pienentämiseen voi käyttää kuluttajan ylijäämä -ajattelua.

Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

WWF pitää valtioiden ilmastolupauksia riittämättöminä: Luonto köyhtyy ja sukupuutto kiihtyy

Työmarkkinat elävät ajassa ja ajat ovat nyt kovat

Lukijalta: "Inarilaiset näkevät WWF:n häpeämättömän voimannäytön joutavanpäiväisenä, hyväosaisten joutilaiden touhuna – sillä ei ole mitään tosiasiallista vaikutusta luontoarvoihin"