Kolumni

Ruotsalainen kansanpuolue–keskusta 2–0

Ruotsalainen kansanpuolue eli RKP kuuluu eduskunnan lilliputteihin: Ahvenanmaan kansanedustajalla vahvistetulla RKP:llä on kymmenen parlamentaarikon ryhmä. Pienempi on vain kristillisdemokraattien viiden edustajan joukko ja Liike Nyt yhdellä kansanedustajallaan.

On kuitenkin yksi alue, jossa leppäkerttu on paisunut jättiläiseksi. Vaasan vaalipiirissä RKP on suurin puolue.

Viime huhtikuun eduskuntavaaleissa ruotsalainen kansanpuolue ja lakeuksien perinteinen mahtipuolue keskusta kävivät tiukan taiston Vaasan vaalipiirin ykkössijasta. Kumpikin sai neljä kansanedustajaa, mutta RKP imuroi runsaat kaksi tuhatta ääntä enemmän.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin verrattuna puolueiden suunta oli päinvastainen. RKP kasvoi, keskusta kutistui.

Pohjalaisten palaute "perneriläiselle" politiikalle oli tyly: keskustan saalis oli yli 17 000 ääntä pienempi kuin vuonna 2015. Keskustan karmea tappio auttoi RKP:n vaalipiirin suurimmaksi.

Tilanne eduskuntavaalien jälkeen RKP:lle 1–0.

Seuraavan kerran kannatus mitattiin europarlamenttivaaleissa toukokuussa.

Keskusta keräsi Vaasan vaalipiirissä runsaat 25 000 ääntä, joilla se saavutti 18 prosentin osuuden. Äänimäärä putosi edellisistä europarlamenttivaaleista rumasti, miinusta kertyi lähes yhdeksän prosenttiyksikköä.

RKP rohmusi runsaat 36 000 ääntä ja yli 25 prosentin osuuden äänistä. Puolue nappasi vaivatta vaalipiirin suurimman tittelin, vaikka äänimäärä hupeni jonkin verran edellisistä vaaleista.

Tilanne europarlamenttivaalien jälkeen RKP:lle 2–0.

Keskusta puhuu valtakunnallisesti totta kai isommalla äänellä kuin RKP. Nykyisessä eduskunnassa keskustalla on 31 kansanedustajaa, vaikka se menetti viime vaaleissa peräti 18 paikkaa. RKP:n kansanedustajien määrä on pysynyt kymmenen tuntumassa viime vuosikymmenet.

Kokoerosta huolimatta puolueilla on paljon yhteistä. Molemmat sijoittuvat poliittiseen keskustaan. Kumpikin taipuu hyvin monenlaisiin hallituskokoonpanoihin. Molemmat ovat kantaneet hallitusvastuuta usein.

Kumpikin puolue on mukana myös Antti Rinteen (sd.) johtamassa hallituksessa.

RKP halusi mukaan hinnalla millä hyvänsä, sillä edeltävän vaalikauden se oli joutunut lusimaan hyvin kummallisessa paikassa, oppositiossa.

Vaalitappion kärsineen keskustan kellokkaat toistelivat aikansa "Kyllä asentomme on mennä oppositioon" -hokemaa, kunnes hallituskipeys voitti.

RKP:n hallitustaipaleesta tulee helpompi kuin keskustan urakasta. Ruotsinkielinen väki ei hylkää omaa puoluettaan. Myös seuraavassa eduskunnassa RKP:llä on noin kymmenen kansanedustajaa, vaikka hallituksessa tapahtuisi mitä.

Keskustalla on toisin. Sen perinteinen kannattajakunta seuraa tarkasti, miten puolue pärjää väännöissä vasemmiston ja varsinkin vihreiden kanssa. Peukalo kääntyy herkästi alas, jos omien ministereiden saavutukset eivät tyydytä. Nykyisten galluplukujen perusteella keskustalla on erinomaiset mahdollisuudet vähentää kannatustaan.

RKP:n ja keskustan rooleissa on yhtäläisyyksiä. Voiko niiden kannatuskin samankaltaistua?

Tehdäänpä laskuharjoitus keskustan numeroilla: 31 kansanedustajaa miinus viime eduskuntavaalien tappio eli 18 kansanedustajaa on yhtä kuin 13 kansanedustajaa.

Ihan RKP-läinen luku. Vaatii vain toisen veret pysäyttävän vaalitappion.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Keskustan puheenjohtajaehdokkaat ovat huolissaan Suomen alhaisesta syntyvyydestä – lupaavat perhe-etuuksiin lisää rahaa

Ministeri Kosonen: "Sosiaalinen media on uusi sivistyksen laji"

Puolueiden kiivain kesäkokoussesonki on käynnissä – kokoomus alkaa haastaa perussuomalaisia: "Ei voi olla niin, että vain osoittaa ongelmia ja antaa monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia ratkaisuvaihtoehtoja"