Kolumni

Kyllä, olen kotoisin Keravalta

Kyllä keravalainenkin voi puolustaa ruokaturvaa ja kasvattaa juuret kotikuntaansa.

”Keravalta? Oikeesti? Ihan niinku kotoisin?”

Kyllä! Joku voi tosiaankin olla ihan kotoisin Keravalta.

Asuin tosin aikuisiän ensimmäiset kymmenen vuotta eli opiskeluvuodet ja perheen perustamisen ajan Helsingissä ja Brysselissä, mutta sitten taas Keravalla.

Pieni ja ponteva kaupunki, kaupat, harrastukset ja viihdykkeet kävelyetäisyydellä, nopeat junat töihin eli Helsinkiin, kaksi moottoritietä ja lentokenttäkin, bonuksena Koff ja ­maineikas puuseppähistoria.

Vaikka vankilasta, valkosipulista, karvanopista ja Keravan kolleista, Teddy and Tigerista, sirkus Sariolasta ja Hannamari Seppälästä kaupunki ehkä paremmin tunnetaan.

Asun nykyään alle puolen kilometrin päässä synnyin­kodistani. On aika kiva muistella kävelyillä lapsuuden leikki­paikkoja, lakkautettuja lähikauppoja (kyllä, täälläkin) ja saattaa lapset jo kolmannessa polvessa samaan koulu­rakennukseen. Kyllä Keravaankin voi kasvaa juuret.

Mutta että kaupunkilainen MT:n toimittajana?

Jep. Ennen kuin sanotte mitään, kuulkaas tätä: isäni on pien­viljelijäperheen poika Hyvinkään maalaiskunnasta ja äitini Karjalan evakkojen jälkeläinen. Jälkimmäiset iso­vanhemmat toimivat sodan jälkeen karjakkona ja muona­miehenä Kerava kartanossa, joka oli siis maatila, pappa myöhemmin myös kulkukauppiaana.

Oma äitini työskenteli Laborilla ja Hankkijalla, joka oli muuten myös minun ensimmäinen kesätyöpaikkani. Jaoin postia Oulunkylän pääkonttorilla, teroitin kyniä ja kannoin virvokkeita hallitusneuvoston huoneeseen.

Ei hullummat juuret keravalaiseksi? Multaakin löytyy.

Itse päätin opiskella ravitsemustiedettä ja swahilia ja ruokkia maailman köyhät. Innoittajanani oli, kukapa muukaan kuin – keravalainen – naapurin neiti, joka teki ravitsemusasioissa mittavan YK-uran. Minä en tosin ole päässyt vielä Afrikkaan asti.

Mutta teen työtä lehdessä, joka puolustaa puhdasta ruokaa, huoltovarmuutta ja siis maataloutta. Istuva presidenttikin sanoi haastatellessani häntä, että on tärkeää pitää pellot viljelyssä. Kaiken varalta.

Pieni keravalainen ympyräni on siis sulkeutunut paluumuuttoineen ja ruokaturvahuolineen. Sukuhautapaikkakin on valmiina – täällä Keravalla.

Kirjoittaja on MT:n talous- ja politiikan toimittaja.

Pieni keravalainen ympyräni on sulkeutunut ruokaturva- huolineen ja sukuhautoineen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Juurilla: Jaa ooks mää ny joku hesalainen nääs?

Sisukkuuden juuret kasvoivat maatilalla

Rakas Renko jätti jäljen elämääni