Kolumni

Miksi ruokafirmat ovat pörssin luusereita?

Ruokaosakkeet ovat kuin noidankehässä – ainakin Helsingin pörssissä.

Elintarvikkeita valmistavat yhtiöt ovat periaatteessa vähemmän syklisiä. Ne säilyttävät arvonsa ja kasvattavat sitä, kun taloudessa koittavat epävarmemmat ajat ja talouskasvu hiipuu. Syödä pitää aina.

Helsingin pörssissä noteerataan kuuden suomalaisen elintarvikeyhtiön osakkeet. Aakkosjärjestyksessä nämä ovat Altia, Apetit, Atria, HKScan, Olvi ja Raisio.

Parhaiten on mennyt juomapuolella ja Olvilla. Omistajat ovat saaneet osinkonsa, ja iisalmelaisyhtiö on kasvanut arvoa pörssissä viime vuoden aikana kymmenen prosenttia, viidessä vuodessa 38 prosenttia.

Viime vuoden marraskuussa listautunut alkoholiyhtiö Altia on menettänyt arvostaan noin neljä prosenttia.

Lihataloista HKScanin meno on ollut surullista seurattavaa. Yhtiöllä on laatutuotteita, tunnettuja kuluttajabrändejä, mutta tulos on vuosineljänneksestä toiseen rumasti tappiolla. Pörssiarvostaan HKScan on menettänyt viidessä vuodessa yli puolet, 12:n viime kuukauden aikana 41 prosenttia.

Entä kilpailija Atria? Sijoittaja on saanut osinkonsa, mutta viime vuonna osakekurssista on kadonnut viidennes.

Tunnetut brändituotteet on Atriallakin ja liikevaihtoa vuodessa yli 1,4 miljardia euroa. Sillä on vahva markkina-asema päämarkkina-alueilla. Tuloksessa on parantamisen varaa myös Atrialla.

Talouselämä-lehti pohti sijoitussivustollaan, miksi ruokayhtiöt tuottavat niin heikosti. Analyytikkoarvioissa esiin nousevat matalakatteiset tuotteet ja teollisuuden heikko hinnoitteluvoima verrattuna vahvaan ja keskittyneeseen vähittäiskauppaan.

Alhainen jalostusaste painaa Apetitia, Atriaa ja HKScania suhteessa korkeamman jalostusasteen Olviin, Raisioon ja Altiaan.

Pörssi on yhtiölle mahdollisuus hankkia riskipääomia. HKScanille lisäpääomat olivat alkuvuodesta välttämättömyys.

Päästäkseni seuraamaan toimittajana HKScanin tammikuussa mielenkiintoista ylimääräistä yhtiökokousta ostin erän yhtiön A-osakkeita. Yhtiökokous oli suljettu muilta kuin osakkeenomistajilta. Osakkeiden kappalehinta vastasi tuolloin noin puolta HK:n sinisen lenkin myyntihinnasta.

Vertasin nyt jälkeenpäin sijoitusta toisen elintarvikeyhtiön osakkeen kehitykseen, amerikkalaiseen Beyond Meatiin.

Lihaa jäljitteleviä kasvispihvejä valmistava ja vasta kehitysvaiheessa olevaa Beyond Meatia on syystä kutsuttu "ruokatalojen Teslaksi".

Yhtiö listautui Nasdaqiin toukokuussa 25 dollarin osakehintaan. Osakkeen ensimmäisen päivän noteeraus 2. toukokuuta oli runsaat 65 dollaria. 5. syyskuuta osake oli kivunnut yli 160 dollariin, 145 euroon ja yhtiön markkina-arvo 9,7 miljardiin dollariin eli 8,8 miljardiin euroon.

Analyytikot ennustavat Beyond Meatin liikevaihdoksi koko vuodelle euroiksi muunnettuna 186 miljoonaa. Tulos jäänee 10 miljoonaa euroa tappiolle.

Vertailun vuoksi: HKScanin liikevaihto on noin 1,7 miljardia euroa ja markkina-arvo pörssissä vaivaiset 149 miljoonaa euroa. Tulos on tappiolla silläkin.

HKScan osakesijoitukseni on toista sataa euroa miinuksella. Jenkkifirman osakkeeseen ja kalliisiin herneproteiinipihveihin keväällä saman summan sijoittamalla olisin reilusti yli tonnin voitolla.

Hullu maailma!

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Työntekijä menetti sormensa lihasekoittimeen – HKScanille 60 000 euron yhteisösakko

Raisio valmistautuu kolmannen kerran brexitiin

Yritysvastuu rakentaa luottamusta