Kolumni

Sipilän hallituksen tuottavuusloikka ei koskaan osunut lankulle

Simonkadun pääekonomisti: Ponnistus ei ole ollut kohdallaan senkään jälkeen. Iskikö ict:n tuottavuusparadoksi?

Tuottavuus kasvaa, kun vähemmällä saadaan aikaan enemmän. Silloin kansantalouteen, perheen talouteen tai yritykseenkin syntyy lisätuloa tai lisäarvoa.

Tuottavuus on hyvä ja tavoiteltu asia: syntyy enemmän jaettavaa tai jää enemmän aikaa muuhun puuhasteluun, kun kuuden tunnin työt on saatu tehtyä vaikkapa neljässä tunnissa.

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tutkimusprofessoriksi viime keväällä Etlasta siirtynyt Mika Maliranta kirjoitti jo vuonna 2015 Etlan kolumnissaan, että "työn tuottavuuden parantaminen on siis loppujen lopuksi talouspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita".

Maliranta tunnetaan tuottavuuden tutkijana. Suomessa tuottavuuden parantamista tutkittiin aikoinaan ensimmäiseksi maataloudessa. Työn, maan muokkaamisen, ja lannoitteiden vaikutus tuotokseen oli tarkasti mitattavissa.

Juha Sipilän (kesk) hallitus tuli tunnetuksi kilpailukykyloikastaan – tavoitteesta parantaa Suomen kilpailukykyä viidellä prosentilla suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Kilpailukykyä piti parantaa kolmiloikalla, johon kuuluivat kustannuskilpailukyvyn petraaminen, palkkamaltti ja tuottavuuden parantaminen.

Loikka meni yliastutuksi ainakin tuottavuuden osalta. Käsitteinä menivät sekaisin kannattavuus ja tuottavuus.

Yksi syy, miksi kansantalouden ponnistus ei ole osunut aivan lankulle, on se, että loikat sattuivat vastatuuleen.

Yhdysvalloissa havaittiin, kuinka tuottavuus kasvoi vuosien 1995–2003 jaksolla nopeammin kuin sitä ennen tai sen jälkeen. Jakso liittyi tietotekniikan ja ict:n käyttöön. Toimialoilla käytettiin paljon pääomaa ict:hen, ja sitten tuottavuuskehitys hidastui näillä samoilla tietotekniikkaan sijoittavilla toimialoilla.

Mitä tapahtui?

Tuottavuusparadoksi. "Näemme tietokoneita kaikkialla muualla paitsi tuottavuustilastoissa", kirjoitti sarkastisesti talousnobelisti Robert Solow jo vuonna 1987.

Vuoden 1995 jälkeisenä kahdeksan vuoden ajanjaksolla internet, sähköposti ja matkapuhelin tulivat kaikkien työntekijöiden käyttöön.

Mistä siis uusia innovaatioita tuottavuuden pelastamiseksi? Aikasyöpöistä videopeleistä, Facebookista tai Twitteristä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Koneoppiminen ja robotisaatio ovat tulossa ja alkuvaiheessa.

Koulutukseen kannattaa aina panostaa, vaikka aikajänne onkin pitkä.

Loikat on mitannut valtiovarainministeriön yhteyteen nimitetty tuottavuuslautakunta viime vuoden elokuusta.

Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomalainen eläkesäästäminen romutettiin runsaassa vuosikymmenessä – Olisiko elvytyksen aika?

Kaikki pelaaminen koukuttaa

Simonkadun pääekonomisti: ”Missä on voima, siellä on vastusta”