Kaalipula törmäytti kesäkurpitsaan - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Kaalipula törmäytti kesäkurpitsaan

Kesäkurpitsavuoasta tuli toimittaja Eija Mansikkamäen perheen uusi suosikkiruoka.

Suomea uhkasi loppukesällä kohdata vakava kaalipula. Ihan minä hätäännyin: mistä nyt koko perheen jokasyksyinen toiveuusinta eli kahden kaalin gratiini? Jos ei ole kukkakaalia ja parsakaalia, onnistuuko vuoka ruusukaalista, lehtikaalista, keräkaalista, kyssäkaalista, punakaalista? (Onpa muuten monta eri kaalia.)

Uhkaava pula väistyi, mutta ehdin opetella sillä välillä uuden ruuan: kesäkurpitsavuoan. Mätin lahjaksi saadun kasan zukkinin jötkäleitä viipaleina vuokaan, joka toiseen kerrokseen tomaatteja, väliin vähän öljyä, basilikaa ja mozzarellaa. Helpompaa ruokaa ei ole.

Kokeilu oli kerrassaan käänteentekevä: ikänsä kypsää kesäkurpitsaa inhonnut teini löysi tästä uuden lempiruokansa. Ja uusintaa on toivottu jo monta kertaa. Onneksi lahjakesäkurpitsoja tuli aina vain lisää.

Gratiinejakin alkoi syntyä, kun kukkakaalit vyöryivät kauppoihin. Sen sijaan esikoisen herkkua, tavallista kaalilaatikkoa, en ole vielä ehtinyt haudutella.

Myös kuopus on saanut syksyisen vihannesherkkunsa. Hän rakastaa kesäkeittoa, niin kuin minäkin. Ja mikäs on keitellessä, kun on sitä kukkakaaliakin. Täytyy kyllä tunnustaa, että me herkuttelemme kesäkeitolla myös talvella. Helppo ja nopea soppa syntyy silloin pakastevihanneksista.

Mikään kevytkeitto ei ole kyseessä, sillä luin taka­vuosina ruokatoimittaja Mysi Lahtisen reseptin, jossa soppaan heitetään niin iso kimpale voita, ”että hirvittää”. Hyvää se onkin.

Seuraavaksi jännitetään sienisatoa. Sitä ei ehkä tule eikä sitä sinänsä tarvitakaan, kun yksikään mukulani ei syö sieniä. Minäkin poimin vain kantarellit ja suppikset, sillä rakastan hienoksi soseutettua suppilovahverokeittoa sekä riisillä ja vahvalla juustolla ryyditettyä risottoa. Pakkasessa on onneksi vielä vanhaa satoa.

Lue lisää

Puolikas kimppasika patisti opettelemaan läskisoosin – ja se kannatti

"Tiesitkö, että kauan sitten syötiin verestä tehtyjä lettuja!" – ruokaperinteiden hautaamiseen osallistuu jokainen sukupolvi vuorollaan

Kaalien taimet varttuvat Pälkäneellä vielä harsojen suojissa kylmyyden vuoksi – "Haasteet on kovat, että jotakin saataisiin kauppoihin juhannukseksi."

Korona-aika opetti vihdoinkin kokkaamaan kotona