Kolumni

Jääkaapissani on kaali, joka ei ota loppuakseen

Kaalin kaipuu voi ajaa hankaliin tilanteisiin.

Kaalia tulee harvoin ostettua, vaikka pidän siitä kovasti monessa muodossa. Terveellistäkin se kuulemma on.

Esimerkiksi käynti kaverini keittiössä saa aina muistamaan hänen tekemänsä, huolella haudutetun kaalilaatikon. Ai että.

Se on niin hyvää, että en ole vielä uskaltautunut itse kokeilemaan. Haluan jotenkin varjella muistoa. Pitääkin nyt kehitellä juoni, jolla saisin kaverini kutsumaan minut laatikolle. Ehkä olisi pitänyt kerätä puolukoita ja kokeilla vaihtoa, mutta nyt taitaa jo olla myöhäistä.

Yhtenä lauantaina olin päättänyt tehdä kaalista ruokaa. Ajattelin tehdä kaalipasteijoita ja jatkaa makaronilaatikkoa kaalilla. Se on minun tapani vähentää lihaa, sen osuus tässä ruuassa on vähentynyt alle puoleen entisestä.

Syntyikin kaalipiirakka ja valtava makaronilaatikko. Kaali toimi kuten pitikin, mutta nyt valmista ruokaa oli viikoksi ja kaalinpäästä vasta siivu käytetty. Lähikaupassa sitä ei ollut palana ja hairahduin ostamaan koko kaalin. Jotenkin ajattelin, että kyllä se kuluu.

Viikon päästä sain lahjoitettua puolet siitä, mutta vieläkin kaalista on noin neljäsosa jäljellä. Ehkä joudun rohkaisemaan mieleni ja teen kaalilaatikkoa.

Tai kokeilen hapankaalia. Sekin on hyvää. Toisaalta kauppahallissa hapankaali on niin edullista, että tekijän palkkaa ei paljoa jää. Itse asiassa rasiaan ostettuna hapankaali on kauppahallissa puolet halvempaa kuin K- ja S-kaupoissa. Mikähän siinäkin on takana.

Ehkä otan suoran yhteyden kaverini keittiöön ja pyydän häntä ohjaamaan läpi laatikon valmistuksen. Ei se voi kovin vaikeaa olla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aronia on sellaisenaan suuta vääntävän karvas ja "kuivakka" marja – "Hunajan ja leipäjuuston kanssa ne menevät kyllä alas"

Kaalipula törmäytti kesäkurpitsaan

Torakat viihtyivät mikrossa silloinkin kun se oli päällä – silti onnistuin leipomaan pullaa myös australialaisessa keittiössä