Kolumni

Ministeri kävi opettamassa

Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) vierailu maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestön valtuuskunnan iltatilaisuudessa oli mielenkiintoinen tapaus.

Jo itsessään on tärkeää, että tuottajien ja vihreän ympäristöväen kulttuurit kohtaavat. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii meiltä kaikilta paljon. Oikeudenmukaisuuden kokeminen taakan jaossa on avain menestyksekkääseen ilmastopolitiikkaan.

Mikkosella olisi ollut vierailullaan loistava paikka edistää tätä yhteisymmärrystä.

Toisin kävi.

Vaikka Mikkonen on kotoisin Korialta ja asuu nykyään Joensuussa, maakunnallisuus tai maaseutuhenkisyys ei illallispuheessa esille noussut. Mikkonen tuli esiintymisellään vahvistaneeksi strereotypiaa kaupunkilaisesta paremmin tietäjästä, joka mielellään neuvoo maaseudun asukkaita elämään fiksummin.

Biologi kävi opettamassa, kuinka tärkeää turvepeltojen ennallistaminen on. Pellonraivauksen ja avohakkuiden haitat tulivat selvästi esiin, lahopuuta on metsissä liian vähän ja luonnon monimuotoisuuden eteen pitää edelleen paiskia töitä.

Salillinen jo valmiiksi kriittisiä maa- ja metsätaloustuottajia kuunteli puhetta tarkkaan. Minkäänlaista konkretiaa siitä, minkälaista käytännön tukea taloudellisessa ahdingossa elävät tilalliset arvokkaasta työstään hiilen sidonnan eteen saisivat, ei ministeriltä tullut.

Kannustimista ei kuultu. Päinvastoin lisäsääntelyn uhka leijui ministerin puheesta Hanasaaren ilmatilaan. Ne, jotka odottivat ministerin jotenkin kiittävän maataloustuottajia eettisestä, antibioottivapaasta ja hiiltä sitovasta toiminnasta, pettyivät myös. Kotimaisen lihan etuja sademetsätuotteisiin ei nostettu mitenkään esiin.

Vaikka ilmastonmuutoksen edetessä maailman ruuantuotanto on tulevaisuudessa suurissa ongelmissa, ympäristöministeriltä ei kannustusta kotimaisen tuotannon ylläpitämiseksi herunut.

Myös maa- ja metsätalouden päästöjen suhteuttaminen fossiilisten polttoaineiden, rakentamisen, lentoliikenteen, teollisuuden tai vaikkapa kulutuskeskeisen kaupungistumisen aiheuttamaan ilmastonkuormitukseen jäi Mikkoselta tekemättä.

Metsätalouden osalta ministeriltä herui muutama ystävällinen sana talousmetsien luonnonhoitotyöstä. Huomioitavaa oli myös, että Mikkonen sanoi hallituksen vastustavan ilmastonmuutosta alueellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Miten tämä käytännössä tapahtuu, jäi aivan auki.

Myönteistä tuottajien näkökulmasta oli, että Mikkonen lupasi kuunnella ja kuulla heitä ympäristöpolitiikan valmistelussa. Tämä oli myös tilaisuuden isäntänä toimineen MTK:n näkökulmasta varmasti vierailun parasta antia.

On päivänselvää, että tarvetta tälle on. Niin kaukana ympäristöministeriön poliittisen johdon näkemys maa- ja metsätaloustuottajien arjesta ilmiselvästi on.

Vihreän ympäristöministerin kutsuminen oman tilaisuutensa arvovaltaisimmaksi puhujaksi oli tuottajilta rakentava ja hieno teko. Sillan rakentamista eri näkökulmista ilmastopolitiikkaa katsovien eturyhmien välille on ilman muuta jatkettava.

Luottamuksen synnyttäminen vaatii taitoa ja kestävyyttä. Takaiskuista ei saa lannistua, niin tärkeää oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan luominen erityisesti maaseudun väelle on.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Arviot menivät uusiksi: Metsätalouden vesistöpäästöt ovat noin kaksinkertaiset aiemmin laskettuun verrattuna

Valtuuskunta hyväksyi MTK:n sääntömuutokset — "erilaisiin jäsenyyksiin ei voi olla mahdollisuuksia"

MTK:n hevosverkoston puheenjohtajaksi Helena Halinen Hämeestä — varapuheenjohtajaksi Timo Ryynänen Lieksasta