Palavakivi tekee Viron sähköautoista mustia - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Palavakivi tekee Viron sähköautoista mustia

Sähköautoilu on puhdasta. Totta vai harhaluuloa? Riippuu, missä maassa sähkö­autolla ajelee.

Sähköllä huristelu voi olla kohtuullisen puhdasta puuhaa ilmaston kannalta, mutta yhtä lailla se voi aiheuttaa enemmän kuormitusta kuin perinteisillä polttoaineilla kaasuttelu. Jos siis lataa autoa maan keskivertosähköllä.

Tekniikan tohtori Kimmo Klemola kertoi alkuvuonna valmistuneessa selvityksessään, millaisia CO2-päästövaikutuksia on eri käyttövoimilla kulkevalla Volkswagen Golfilla elinkaarensa aikana. Autolla laskettiin ajettavan kaikkiaan 285 000 kilometriä.

Sähköautoilun puhtaudessa iso merkitys on sillä, mistä sähkö johdon päähän tulee. Esimerkiksi Virossa sähköllä ajo ei ole lainkaan niin puhtoista kuin voisi kuvitella.

Viro haluaa olla mahdollisimman omavarainen energiansa suhteen, ja sähkö tehdään valtaosin maan omasta palavakivestä. Palavakivi eli öljyliuske on kiveen sitoutunutta öljyä. Siksi myös sähköntuotannon päästöt ovat kovat.

Klemola on laskenut, että Virossa sähköauton päästöt auton elinkaaren aikana ovat selvästi suuremmat kuin diesel- tai bensa-autolla.

Elinkaareen on laskettu mukaan muun muassa auton valmistus, autoon tarvittavien raaka-aineiden valmistus, polttoaineen valmistus ja sen käyttö sekä aikanaan auton kierrätys.

Sähköautossa mukana on myös elinkaaren aikana tarvittava akuston vaihto. Ja vaikkei akkua vaihtaisikaan, toistaiseksi Virossa sähköautolla huristellaan päästöpilvessä. Ympäristömielessä Virossa kannattaisi ajaa vielä mieluummin melkeinpä millä muulla tahansa voimalla kulkevalla autolla kuin sähköllä.

Toista ääripäätä edustavat Islanti ja Ruotsi. Siellä sähköllä huristelun hiilidioksidipäästöt jäävät auton elinkaaren aikana vain kolmannekseen tai senkin alle verrattuna bensalla tai dieselillä ajeluun. Niin valtava vaikutus on sähkön alku­perällä.

Islannissa sähkö tuotetaan geolämmön ja vesivoiman avulla. Ruotsissa taas pää­roolissa ovat vesi, ydinvoima, tuuli ja puu. Siksi sähköntuotannon päästöt ovat vain hippusia ja selvästi pienemmät kuin vaikkapa Suomessa.

Silti Suomessakin sähköautoilu on vähäpäästöistä hommaa. Jos sähköllä autoilee sen sijaan vaikkapa Saksassa, heilahtaa mittari äkkiä kehnompaan suuntaan. Siellä sähköauton elinkaaripäästöt ovat enää kolmanneksen pienemmät kuin diesel- tai bensa-autoilla.

Jos mukaan laskisi sen, että Saksassa autojen romutusvaiheessa mittarissa on kilometrejä paljon vähemmän kuin Suomessa, mahtaako sähköauton hyödystä jäädä paljonkaan jäljelle, ellei Saksa siirry puhtaampaan sähköntuotantoon.

Sähköautoja on myyty valtavat määrät etenkin Kiinaan. Kiinassa sähköverkoissa virtaa kuitenkin yhä isolta osin hiili­sähkö, jonka päästöarvoilla ei kehuskelemaan pääse. Toki Kiinassakin sähköntuotanto puhdistuu aurinkovoimala kerrallaan.

Toisinaan vanhalla autolla ajelu saattaakin olla se ekoteko. Varsinkin jos autolla ajelee vain joitakin tuhansia kilometrejä vuodessa. Vanha auto on jo valmistettu, samoin siihen tarvittavat metallit kaivettu ja terästehtaissa jalostettu.

Moni joutuu kuitenkin ajelemaan paljon. Silloin on kiva tietää, että sähköautoilu Suomessa, biokaasu, UPM:n kehittämä biodiesel tai Nesteen uusiutuva diesel ovat Klemolan selvityksen mukaan kaikki vallan mainioita hiilipäästöjen hakkaajia Suomen liikenteessä.

Lue lisää

Keskusta, voisitteko jo palata normaaleiksi?

Kuinka haitallisia vieraslajit ovat?

Kanamaista elämää – peräkanaa kulkemisesta yhteen rintamaan muutamassa viikossa

Saksan tahtiin, syteen tai saveen