Kolumni

Ilmasto on myös isoja muuveja

Teollisuudessa tehdään oikeasti ilmastoon vaikuttavia tekoja.

Ilmastoasioissa, jos missä, asioiden suhteuttaminen on tärkeää. Kun toisaalla kiistellään yliopiston ruokalan lihattomuudesta, suomalaisten ruoka­valion ilmastovaikutuksista tai polttomoottorikäyttöisten autojen käyttörajoituksista, teollisuudessa tehdään oikeasti ilmastoon vaikuttavia tekoja.

Niistäkin kerrotaan, mutta kaiken kohkaamisen ja identiteettipolitiikan keskellä nämä teräs-, kemian-, metsä- ja energiateollisuuden maineteot jäävät mediassa keskustelun jalkoihin.

Neste keräsi talkoilla joulukinkun paistorasvat talteen ja sai joulun alla Yhdysvalloissa takautuvasti Blender's Tax Credit (BTC) -verohelpotuspäätöksen vuosille 2018 ja 2019 sekä vuosille 2020–2022.

Yhdysvalloissa hyväksytyt biopolttoaineen sekoittajat voivat hakea yhden dollarin verohyvitystä sekoitusprosessissa näinä vuosina käytettyä biodieselin tai uusiutuvan dieselin gallonaa kohti.

Iso ja odotettu muuvi Nesteelle. Pelkästään vuoden 2019 tulosvaikutus arvioidaan olevan suuruusluokaltaan noin 200 miljoonaa euroa. Ilmastoa pelastuu, ja suomalaiset veronmaksajatkin pääsevät osallisiksi Nesteen suuromistajina.

MT:n teettämän kyselyn perusteella 40 prosenttia suomalaisista ei aio ottaa ilmastonmuutosta mitenkään huomioon tulevana vuotena.

Ei huolta. Taustalla tapahtuu paljon: yritysten omista lähtökohdistaan tekemiä isoja ilmastotoimia ja investointeja, joihin osaltaan myös valtiot osallistuvat.

Terästeollisuus tuottaa 7–9 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Kolme kertaa enemmän kuin lentoliikenne yhteensä.

Vattenfallin, terästuottajien SSAB:n ja LKAB:n yhteisen hankkeen tavoitteena on ottaa käyttöön fossiilivapaa teräksentuotantoprosessi vuoteen 2035 mennessä. Kehityshanke toimiessaan saattaa poistaa terästeollisuuden päästöt lähes kokonaan. Koksin ja hiilen sijasta teräksen valmistustekniikassa käytetään vetyä. Vedyn valmistuksessa tarvitaan paljon sähköä, jonka Vattenfall aikoo tuottaa ilmastoystävällisellä tavalla.

Onnea Hybrit-hankkeelle, joka toimivana laajennee myös SSAB:n Raahen terästehtaaseen.

Nykyaikaista sellutehdasta kutsutaan myös biotuotetehtaaksi. Sellun lisäksi tehdas tuottaa enemmän energiaa – sähkönä ja lämpönä – kuin käyttää sitä. Entä metsä? Hoidettuna sekin kasvaa.

Vapon Ilomantsiin rakennuttama aktiivihiilitehdas on ympäristöinvestointi omassa sarjassaan.

Liikkeellä on Isoja muuveja. Autojakaan ei tarvitse romuttaa.

Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

Lue lisää