Kolumni

Ettei sinusta tulisi vahingossa rikollista

Ampuma-aselakiin liittyvät siirtymäsäännökset ovat vaikeaselkoisia lakia työkseen tulkitsevillekin.

"Tiedon puute on omiaan vaarantamaan metsästäjien oikeusturvan. On asioita, jotka saattavat hypätä silmille puun takaa ja poikia käräjäreissun”, toteaa Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori, varatuomari Jarmo Kiuru MT:n haastattelussa.

Tähän kommenttiin on helppo yhtyä ja kertoa oma kokemus. Kirjoitin tammikuussa ampuma-aselain muutoksiin liittyvästä aiheesta, juttu julkaistiin 13.1. MT:ssä.

Lukija lähetti juttuun liittyen palautteen, jossa hän kirjoitti, että tekstissä on virhe. Jutussa kerrottiin, että tulevaisuudessa aseluvan haltijan on osoitettava harrastuneisuutensa viiden vuoden välein, jos hän on saanut puoliautomaattihaulikkoon, -kivääriin tai pienoiskivääriin aseluvan 15.7.2019 jälkeen.

Lukijan mukaan vaatimus harrastuneisuuden osoittamisesta ei koske pienoiskivääriä eikä haulikkoa. Kiväärin kohdalla vain siinä tapauksessa, mikäli haluaa käyttää yli kymmenen patruunan lipasta.

Virhettä ei ollut, vaan ampuma-aselain muutoksen myötä vaade harrastuneisuuden osoittamisesta viiden vuoden välein koskee tosiaan myös puoliautomaattihaulikoita, -kivääreitä ja pienoiskivääreitä. Nimenomaan niitä lupia, jotka on myönnetty lainmuutoksen voimaantulon 15.7. jälkeen.

Vielä ei ole tiedossa, miten selvitys harrastuneisuudesta tehdään tai mitä selvityksen tulee sisältää. Vastasin palautteen lähettäneelle lukijalle ystävällisesti, että juttu on asehallintopäällikön tarkastama ja lähetin vielä sisäministeriön tiedotteen samassa yhteydessä hänelle tiedoksi.

Sain vastauksen, jossa lukija epäili, että muutos tulee monille yllätyksenä. Hän myös toivoi viranomaisten panostavan tiedottamiseen. "Ettei tulisi tahattomia rikollisia todistuksen uupumisen takia."

Lyhyiden käsiaseiden osalta harrastuneisuus on pitänyt osoittaa jo muutaman vuoden ajan. Siitä ei ole tietoa, kuinka monta lupaa on peruttu sillä perusteella, että harrastuneisuutta ei ole osoitettu.

Asehallintopäällikkö totesi ampuma-aselakiin liittyvistä siirtymäsäännöksistä, että ne ovat vaikeaselkoisia lakia työkseen tulkitsevillekin. Varmasti näin on, haastavaksi tämä soppa muuttuu siinä vaiheessa, kun maallikko haluaa säilyttää kunnollisen kansalaisen maineensa sekä aselupansa mutta ei löydä luotettavaa ja kansantajuista selostusta häneen kohdistuvista vaatimuksista.

Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja.

Lyhyiden käsiaseiden osalta harrastuneisuus on pitänyt osoittaa jo muutaman vuoden ajan.

Lue lisää