Suomalaisten hoitorahat loppuivat jo - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kolumni

Suomalaisten hoitorahat loppuivat jo

Epäkohtia korjaamaan joutuneiden hoitoalan yritysten toimista on säihke hiipunut. Eikä ihme. Kun rahat ovat terveydenhuollossa loppu, omistusmuoto ei ole ratkaisu.

Vaikka sosiaaliturva kuulostaisi kuinka väsyneeltä puheenaiheelta, siihen kannattaa keskittyä. Niin isoa murrosta sekä työikäisten, eläkeläisten että lasten hyvinvoinnin osalta nyt eletään. Erityisesti maaseudun kunnissa on syytä seurata tarkkaan, kuka asukkaista pitää tulevaisuudessa huolta. Ja ennen kaikkea, kuka tämän kaiken maksaa.

Hallitus on päättänyt mitoittaa hoitajien määrän vanhustenhuollossa niin, että kymmentä vanhusta kohti on seitsemän hoitajaa. Tämä tarkoittaa 4 300 hoitajan palkkaamista tilanteessa, jossa heitä ei ole. Parhaillaankin hoitoalalta poistuu väkeä muihin töihin.

Kuntien Eläkevakuutuksen toimitusjohtaja Timo Kietäväinen on useaan otteeseen muistuttanut erityisesti haja-asutusalueen pieniä kuntia uhkaavasta julkisen alan työntekijöiden voimakkaasta eläköitymisaallosta, joka vain kiihtyy lähivuosina.

Erityisesti sosialidemokraateille tärkeän hoitajamitoituksen rahoitukseen oli varattu 70 miljoonaa euroa. Tuoreimpien laskelmien mukaan oikea summa lähentelee 250:tä miljoonaa. Epäsuhta heijastelee muutenkin realistisen tilannekuvan puutetta.

Huomattavan monessa kunnassa rahat ovat menneiden vuosien nousukaudesta huolimatta vähissä, osassa aivan loppu. Kuntatyönantajien arviot kuntatalouden kaikkien aikojen huonoimmasta vuodesta saattavat hyvin toteutua.

Monissa kunnissa veroprosenttia on nostettu vuosi toisensa jälkeen. Jos niiden asukaspohjassa on kuitenkin paljon eläkeläisiä ja pienituloisia, veronkorotuksetkaan eivät vähennysten vuoksi enää auta. Erityissairaanhoidon menot ja vaikkapa lasten huolestuttavasti lisääntyneet huostaanotot aiheuttavat isojen kaupunkien ohella huomattavan vaikeasti ennakoitavan kustannuspiikin myös pieniin kuntiin.

Hoitoalan naisvaltaiset liitot hakevat meneillään olevalla työmarkkinakierroksella lisää palkkaa. Vaatimus saattaa olla monilta osin oikeutettu, mutta nykyisessä kuntien talousahdingossa on vaikea nähdä, mistä rahat otetaan. Riskinä on, että ne rahoitetaan lomautuksilla ja irtisanomisilla.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoitti sunnuntaina Ylellä napakasti, ettei hallitus puutu julkisten alojen palkkaneuvotteluihin. Samalla hän tuli todenneeksi, että valtio saattaisi kuitenkin tukea kuntia niiden joutuessa korotusten maksajiksi.

Ristiriitaisessa viestissä on kuitenkin realismin siemen. Ilman valtiota kunnat eivät rasitteistaan selviä. Samalla on syytä muistaa, että myös valtio velkaantuu kaiken aikaa.

Helppoa ei ole yksityiselläkään puolella.

Karu totuus hoitoalan kustannuspaineista tuli tällä viikolla eteen Esperi Carelle, joka ajautui rahoittajiensa haltuun. Hoidossa ilmenneitä epäkohtia korjaamaan joutuneiden yritysten toimista on muutenkin säihke hiipunut.

Eikä ihme. Kun rahat ovat terveydenhuollossa loppu, omistusmuoto ei ole ratkaisu.

Myöskään poliittisella oppositiolla ei ole asiassa syytä riemuun. Hyvinvointivaltiomme natisee nyt siihen malliin, että vuosia valmistellut sote-lait olisi saatava maaliin.

Työtä riittää takuuvarmasti myös seuraaville hallituksille.

Suomalaisten hoitorahat ovat loppu. Seuraavina vuosina jokainen puolue joutuu etsimään niitä lisää.

Lue lisää

Puoluebarometri: SDP ja keskusta parantaneet julkikuvaansa roimasti

Marin Ylellä: Uudenmaan sulku todennäköisesti puretaan 19. huhtikuuta

Korona palauttaa politiikalle arvon

Vanhustenhoivan kohussa ryvettynyt Esperi Care siirtyy velkojiensa omistukseen