Kolumni

Median murros uhkaa maakuntien ääntä

On syytä muistaa, mistä maakuntien ykköslehdet ovat ponnistaneet. Oman alueen ja sen asukkaiden menestys ja puolustaminen on ollut niiden toiminnan varsinainen ponnin. Kun katsoo maakuntien suurta murrosta, tämä tarve ei ole mihinkään hävinnyt.

Hollannin sijoituksissaan pahasti siipeensä saanut Sanoma palailee nyt Suomen maakuntiin. Muun muassa Helsingin Sanomia julkaiseva yhtiö suuntaa katseensa Poriin ja Tampereelle sekä kohdennetusti eräisiin pienempiin kuntiin ostamalla Satakunnan Kansan, Aamulehden ja 13 alueellista julkaisua.

Suomalaisen median näkökulmasta Sanoman kiinnostus kotimaista lehdistöä kohtaan on toki parempi kuin keskieurooppalainen mediabisnes tai puolalainen oppikirjatuotanto.

Vuosia jatkuneen rajun levikin laskun jälkeen uutta digitaalista kasvua aikaansaanut Helsingin Sanomat pystyy todennäköisesti myös tarjoamaan vanhoille alueidensa ykköslehdille apua digitaalisten tuottojen hankkimisessa. Se on koko suomalaisen median näkökulmasta ansiokasta ja tarpeellista.

Samalla maakunnissa kannattaa olla tarkkana. Jos alueen oma aviisi joutuu tiukasti pääkaupungista johdetun liiketoiminnan jatkeeksi, maakunnan identiteetti ja asukkaiden oma elämänmuoto saattavat vesittyä.

Jo symbolitasolla esimerkiksi tamperelaisen Aamulehden loksahtaminen Helsingin Sanomien sisarlehtien joukkoon on juuri niin luontevaa, kuin miltä se kuulostaakin. Aiemmassa omistajassa Almassa Aamulehti oli kuitenkin eräänlainen perustajajäsen ja alueellisen journalismin kivijalka.

Myös Lempäälässä, Sastamalassa, Orivedellä ja muissa alueen kunnissa moni miettii, kuinka lämmin ja läheinen Helsingin keskustan Lasitalon suhde maaseudun pieniin kuntiin on tähänkin asti ollut. Jos kauppa oikeasti lähentää tätä suhdetta, se voi olla myös maakunnan etu. Tosin lähtötaso ei kovin kummoinen ole, ja päinvastainenkin kehitys on mahdollista.

Huomiota herättävää on koko Sanoman ostoksen tarkasteleminen puhtaasti median kannattavuuden ja bisneksen näkökulmasta. Pörssianalyytikot ovat jo laskeneet saneeraustarpeita vesi kielellä. Kun tuottoa haetaan synergiasta, se on monesti tarkoittanut sisältöjen samankaltaistumista, yt-menettelyjä ja toimintojen lakkauttamisia.

Maakunnissa pääkaupunkiseudun "strateginen fokusointi" voi tässä tapauksessa merkitä hyvinkin kylmää kyytiä. Samalla on syytä havaita, että jo tähän mennessä Pohjolan Sanomien, Ilkan ja myös Pohjalaisen taru omien alueidensa itsenäisinä "kurkoina" on päättynyt.

Ketjuuntuminen jatkuu ja esimerkiksi Keskisuomalainen mediamoguli Vesa-Pekka Kangaskorpi jatkaa varmasti oman kansallisen lehtikonserninsa vahvistamista.

Vaikka vahva talous on kaikille lehdille koko toiminnan perusta, on syytä muistaa, mistä maakuntien ykköslehdet ovat ponnistaneet. Oman alueen ja sen asukkaiden menestys ja puolustaminen on ollut niiden toiminnan varsinainen ponnin. Kun katsoo maakuntien suurta murrosta, tämä tarve ei ole mihinkään hävinnyt.

Päinvastoin.

Maaseudun Tulevaisuus on joka tapauksessa maakuntien asialla. Me toivomme samaan rintamaan mahdollisimman monta muutakin mediaa. Valtiollisen Ylen aluetoiminnan varaan ei maakuntien puolustamista voi jättää, etenkään kun Ylen aluetoimintaa ei ole viritetty tätä asiaa varten.

Ylenkin asema tulee taas kerran Sanoman kaupan myötä tarkasteltavaksi. Sen on pystyttävä tarjoamaan yksityiselle riippumattomalle medialle enemmän tukea ja vähemmän alueellista kilpailua. Tähänastinen suoritus ei riitä.

Lue lisää