Kolumni

Kuherruskuukausi kestää vielä hetken

Ehkä alkusyksyn arjen ihanuus on siinä, ettei ole vielä leipiintynyt rutiineihin.

Syyskuun ensimmäiset viikot ovat kuin arjen kuherruskuukausi.

Rutiinit tuovat taas ryhtiä elämään, mutta kesän kepeys viipyy vielä alkusyksyn päivissä. Työmatkat taittuvat valoisassa ja päivisin voi kokea kesäisiä lämpötiloja. Syksyn tuomat uudet asiat elämässä inspiroivat, eikä perheen harrastusrumba vielä ime kaikkia mehuja.

Kepeissä kuherruskuukausi-tunnelmissa hairahtuu ajattelemaan, että tässähän ehtii arki-iltoina vaikka mitä. Syyskesän illoissa on selvästi enemmän tunteja kuin lokakuussa.

Nyt aikaa riittää ex tempore kahvitteluihin naapurin kanssa tai pikaisiin pyörähdyksiin iltajäätelölle meren rantaan. Ehkä alkusyksyn arjen ihanuus on siinä, ettei ole vielä leipiintynyt rutiineihin.

Mutta miten arjen kepeyden saisi säilöttyä niin, että siitä voisi nauttia myös myöhemmin. Päivinä, kun arki tuntuu olevan pelkkiä piilottelevia kurahanskoja ja tuskaa aiheuttavia aikatauluja.

Voisiko arjen ihanuuden palauttaminen onnistua rutiinien säännöllisellä rikkomisella? Tekisi sen suunnitellusti vaikka kerran kuudessa, edes yhdeksi illaksi. Unohtaisi viikoittaisen siivousvuoron ja kutsuisikin ystävän piipahtamaan töiden jälkeen.

Likainen vessa ei sillä aikaa mihinkään katoa, mutta arki voisi tuntua jälleen kesäisen kepeältä – edes hetken.

Lue lisää

Juoksin puolimaratonin ja maalissa päällimmäinen fiilis oli pettymys – tunnustan eläväni somekuplassa, jossa juoksumatka ja siihen käytetty aika ovat vaatimattomat

Kotityöt ovat lakanneet olemasta minulle intohimo jo vuosia sitten – siksi esimerkiksi kuorin kaksi kiloa perunoita kerralla

Onko onnea olla nuori some-ajassa? "Aika harvalle tuli aikoinaan mieleen lähetellä tuntemattomille etanapostilla omien sukuelintensä kuvia"

Minimalismi kiehtoo – mutta voi hyvänen aika, että siihen on matkaa!