Kolumni

Onko ahmoille ottajia?

Reijo Vesterinen: ”Velkaantuva Suomen valtio aikoo säästää petokorvausmiljoonia siirtämällä ahmoja pois poronhoitoalueelta.”

Maa- ja metsätalousministeriön äskettäin vahvistaman hoitosuunnitelman mukaan ahmoja aiotaan siirtää elävinä poronhoitoalueelta etelämmäksi. Siirtoalueiden tulisi olla riittävän laajoja yhtenäisiä metsiä, missä ihmistoiminta on vähäistä.

Susialueet olisivat hyviä, metsäpeura-alueet huonoja. Lunta pitäisi olla riittävästi, jotta ahmanaaras voi kaivaa pesäonkalonsa hankeen.

Näillä kriteereillä ahmoja siirrettäisiin Oulu–Kajaani-linjan eteläpuolelle, suunnilleen Vaasa–Joensuu-linjan pohjoispuolelle.

Metsähallitus suunnittelee siirtoja. Hankevalmistelija Anni Koskela kiersi ennen juhannusta kolmella paikkakunnalla kuulemassa ihmisten mielipiteitä.

Paikkakunnat olivat Rautavaara, Viitasaari ja Pielavesi. Foorumeihin osallistui 55 henkilöä.

Koskela oli kutsunut ahmafoorumeihin paikallisia metsästäjiä, kyläyhdistysten aktiiveja, kuntien edustajia ja luonnonsuojelijoita.

Mielipiteet siirtojen puolesta ja vastaan jakautuivat odotetusti. Metsästäjät vastustivat, suojeluväki kannatti. Vain viisi henkilöä ei ollut puolesta eikä vastaan.

Rautavaaran ahmafoorumin osallistujista suurin osa kannatti siirtoistutuksia. Kahdella muulla paikkakunnalla vastustajia oli enemmän kuin kannattajia.

Näyttää selvältä, että mikäli ahmoja siirretään, ne vapautetaan valtion maille.

Oletettavasti valtion maille vapautettiin nekin 16 ahmaa, jotka tuotiin Käsivarren Lapista autokyydeillä Suomenselälle vuosina 1979–1998. Siirrot tehtiin salaa, niistä ei ainakaan paikallisille ihmisille tietoa etukäteen annettu.

Nyt aika on toinen. Riista- ja muukin hallinto edellyttää avoimuutta. Eri asia on, miten paikallisten halukkuus siirtoihin mitataan. Kuinka monen pitää kannattaa? Kuinka monen vastustus vesittää hankkeen?

Suomessa ahma on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Ahmakantamme on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja on nyt 230–250.

Ruotsissa on noin 600 ahmaa, Norjassa liki 400. Venäjällä ahmoja on noin 20 000.

Suomen poronhoitoalueella ahmat tekevät mittavia vahinkoja. Kaikista suurpetojen tappamina korvatuista poroista ahman osuus oli puolet vuosina 1976–2012, viime vuonna liki 70 prosenttia. Viime vuonna löydettiin noin 3 600 ahmojen tappamaa poroa.

Velkaantuva Suomen valtio aikoo säästää petokorvausmiljoonia siirtämällä ahmoja pois poronhoitoalueelta. Maa- ja metsätalousministeriö esittää myös ahmojen laillista tappamista. Sitä suojelupuoli vastustaa kiivaasti.

Poronhoitoalueen ulkopuolella ahma on neljästä suurpedostamme harmittomin. Ahma käyttää tehokkaasti hyväkseen haaskoja ja syö tarkkaan muiden tappamien eläinten jäänteet.

Vuosina 2000–2010 poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa on tilastoitu ahmojen aiheuttaneen yhteensä vain kuusi eläinvahinkoa lampaille, naudoille ja koirille.

Itäsuomalaisten lisääntyvien ahmanaaraiden ravinnosta yli puolet on tutkimusten mukaan hirveä. Tulos ei todista sitä, että ahmat itse tappaisivat hirvet, vaan ne ruokailevat lähinnä susien tappamilla hirvihaaskoilla.

Sikojakaan ahmat eivät itse tapa, vaikka niitä syövätkin. Ahmankakan sikanäyte on peräisin luontokuvaajien maastoon viemistä houkutteluhaaskoista.

Urosten ja ei-lisääntyvien naaraiden ravinnosta yli puolet on metsäjäniksiä. Metsäkanalinnun ahma pystyy yllättämään hangen alta kiepistä.

Metsästäjät pelkäävät, että ahmat harventavat kauris- ja peurakantoja. Erityistä huolta valtaosa metsästäjistä kantaa metsäpeurasta, jota EU:ssa on vain Suomessa.

Epäilemättä ahma pystyy ottamaan kiinni ja tappamaan metsäpeuran pienen vasan. Aikuisen peuran kanssa kilpajuoksu päättynee useimmiten peuran voittoon.

Supikoira ei pääsee ahmalta pakoon. Vieraslajin harventaminen on ahmalle plussaa.

Riistakamerat kannattaa kiinnittää nykyistä tukevammin, jos ahmakanta lisääntyy. Minun riistakamerani ahma vei tammikuussa 2012. Kiinnitysremmi löytyi noin 70 metrin päästä paikasta, missä kamera oli puuhun kiinnitettynä. Kameraa en ole löytänyt vieläkään.

Lähiseudulta tiedän kaksi muutakin henkilöä, joiden kameroihin ahma on kajonnut. Toisen kameran ahma pureskeli aivan palasiksi.

Lue lisää

Kaverin puolesta kyselen

Historian oikealla puolella

Puurakentamisen tosiasiat ovat ilmeisesti jääneet Betoniteollisuuden lobbauksen jalkoihin

Ajat muuttuvat: Kuusamon toriltakin on nykyään helpompi löytää huumediileri kuin pimeä pullo