Kolumni

Ruma vallesmanni voitti – ja hyvä niin

Oman paikallishistorian vaaliminen on arvokasta, mutta puukkotappeluiden romantisoinnissa ei ole järkeä.

Etelä-Pohjanmaa ja erityisesti Härmien ja Kauhavan seutu ovat edelleen maankuuluja puukoistaan.

Helavyöpuukko on taiten tehty, hieno ja historiallinen käyttöesine, mutta puukkoperinteellä on verisempikin puolensa.

Etelä-Pohjanmaalla elettiin 1820-luvulta 1880-luvulle levottomia vuosikymmeniä.

Puukkojunkkarit rettelöitsivät pitkin maakuntaa ja väkivaltaan kuoli vuosittain jopa 20 henkeä sataatuhatta kohden.

Luvut ovat noin kymmenkertaisia Suomen 2000-luvun henkirikostilastoihin verrattuina.

Tappovälineenä käytettiin useimmiten juuri puukkoa.

Väkivallan juuret kietoutuivat aikakauden isoon sosiaalipoliittiseen ongelmaan.

Perheet olivat suuria, ja kun vanhin poika peri maatilan isännyyden, ei kaikille riittänyt sijaa ja työtä kotitalossa.

Tyhjätaskuiset nuoret miehet turhautuivat joutilaisuuteen, ja katkeruus purkautui juopotteluna ja väkivallan­tekoina.

Jopa Suomen suuri­ruhtinaskunnan senaatti kiinnitti huomiota Etelä-­Pohjanmaan ja erityisesti Alahärmän hälyttävän korkeisiin henkirikoslukuihin.

Kauhavan, Alahärmän ja Ylihärmän nimismieheksi nimitettiin 1864 lujaotteinen Krimin sodan veteraani Adolf Hägglund, jota alettiin pian kansan suussa kutsua Kauhavan rumaksi vallesmanniksi.

Vuonna 1867 Hägglund onnistui pidättämään vaarallisimpina pidetyt puukkojunkkarit, Antti Isotalon ja Antti Rannanjärven.

Pitkän oikeudenkäynnin jälkeen heidät tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Tämän jälkeen väkivallan aalto alkoi taittua.

Nuorisoseura-, raittius- ja herätysliikkeillä oli myös merkittävä rooli väkivallan vastaisessa työssä.

Ruma vallesmanni voitti, ja hyvä niin.

Oman paikallishistorian vaaliminen on arvokasta, mutta puukkotappeluiden romantisoinnissa ei ole järkeä.

Ylihärmäläinen maalaisliiton kansanedustaja ja Ilkan päätoimittaja Artturi Leinonen pahoitteli aikoinaan puukko­junkkareiden toiminnan ihannointia ja piti ilmiötä kaikkineen kielteisenä.

2010-luvun Suomessa häjyt ovat jo niin kaukana, että puukkoperinne on saatettu valjastaa populaarikulttuurin polttoaineeksi.

Kauhava ja Härmät ovat saaneet näkyvyyttä toimiessaan muun muassa elokuvien Härmä ja Häjyt tapahtumapaikkoina.

Kirjoittaja on lähtöisin Ylihärmän Rannanjärveltä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Savon Sanomat: Keski-Pohjanmaa ja Kymenlaakso ovat Suomen väkivaltaisimmat maakunnat

Aarre: Sorvaaminen on ikivanha taito: ”Alkuun pääseminen ei ole vaikeaa”

Asiantuntijaeläinlääkäri epäilee: Naakat levittivät salmonellan eteläpohjalaistiloille