Varasin lapselleni koronatestin viikko sitten – tulokset eivät ole vieläkään tulleet - Kommentit - Maaseudun Tulevaisuus
Kommentit

Varasin lapselleni koronatestin viikko sitten – tulokset eivät ole vieläkään tulleet

Uudenmaan testijonot ovat ruuhkautuneet. Lääkärit ihmettelevät tilannetta. Olisiko lasta edes kannattanut testata?

Viisivuotiaalla lapsellani on nuha.

Kellään lähipiirissä ei ole koronaa. Lapsi ei ole matkaillut riskimaissa tai vierailut yleisötapahtumissa. Kontakteja lähipiirin riskiryhmäläisiin ei ole.

Nuhan vuoksi minun piti viime maanantaina ensin tehdä verkossa oirearvio ja soittaa sitten varatakseni ajan koronapäivystykseen. Jonotin puhelimessa puolitoista tuntia, pääsemättä koskaan läpi.

Otin yhteyttä Helsingin terveydenhuollon chat-palveluun ja he neuvoivat soittamaan omalle terveysasemalle. Terveysasema soitti takaisin maanantai-iltapäivänä.

Ensimmäinen aika koronatestiin oli puoli kuudelta, torstaina, toisella puolella kaupunkia.

Testi vaati viisivuotiaalta paljon rohkeutta. Se tuntui kipuna vielä pitkään tilanteen jälkeen.

Nyt testin varaamisesta on kulunut viikko. Tuloksia ei ole tullut.

Oma jaksamiseni lapsenhoitoon etätöiden ohella alkaa olla lopussa. Puoliso ei voi tehdä etätöitä, joten hänelle lapsen hoito on poissaoloa.

Lapsella virtaa riittää nuhasta huolimatta. Kaiken kivan, kuten eskarin, harrastusten ja synttärien, peruminen tuntuu kurjalta, kun se johtuu vain testituloksen odottamisesta.

Stressiä lisää ärtymys ja huoli paitsi testituloksesta, niin myös kysymys siitä, olisiko koko testiä kannattanut edes tehdä?

Helsingin Sanomat kertoi maanantaina 17.8., että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johtajat ovat sitä mieltä, että koronavirustestauksen valtakunnallisia kriteerejä olisi muutettava, jotta ruuhkat saadaan kuriin.

”Jos jokainen nuhainen lapsi ohjataan molekyylibiologiseen testiin useaan kertaan vuodessa, on se melkoinen savotta niin työn kannalta kuin taloudellisestikin”, kommentoi Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Lisäksi testien ja tulosten saannin odottelu houkuttelevat osan jättämään koko testin väliin, vaikka altistusriski olisi suuri. Silloin oikeat koronatapaukset jäävät löytämättä. Testausviive vaikeuttaa myös altistumisten jäljittämistä.

HS:n haastatteleman Lehtosen mukaan ennen testausta olisi järkevää selvittää koronavirukselle altistumisen todennäköisyyttä.

”Jos asuu alueella, jossa koronavirusta ei juuri tavata, ei ole järkeä kiusata lasta testaamalla koronaa. Sen sijaan jos lähipiirissä on ollut tartuntoja, niin ilman muuta testiin. Jonkinlainen riskiarvio tähän pitäisi liittää, jotta kohdennus olisi järkevää”, Lehtonen sanoo.

Lehtonen ehdottaa altistumisen arviointiin riskilaskuria.

"Esimerkiksi jos koronaviruksen todennäköisyys olisi yli yksi prosentti, niin laskuri suosittelisi testiä”, sanoo Lehtonen. Husin alueella testatuista näytteistä koronaviruspositiivisia on tällä hetkellä noin 0,25 prosenttia näytteistä.

Syksy hirvittää, sillä usein flunssia tulee useita. Lastenlääkärit kysyvät Helsingin Sanomissa tänään, onko hyväkuntoisten lasten testaaminen oikein.

"Moraalis-eettisesti lapselle ei tule suorittaa toimenpiteitä tai näytteenottoja, jos ne eivät palvele lapsen terveyttä tai sairauden hoitoa. Päiväkoti-ikäiset lapset sairastavat nykytiedon valossa lieväoireisen koronavirustaudin, eivätkä ole tartuttajina merkittäviä."

"Meillä on omakohtaista kokemusta näytteenotosta. Toistuva näytteenotto nenästä hyväkuntoiselta lapselta on kajoava, kivulias ja mielestämme jopa pahoinpitelyn tunnusmerkit täyttävä toimenpide."

Tehdäänkö nuhaisille lapsille siis kivuliaita testejä epätodennäköisten tartuntojen vuoksi siksi, että muita suomalaisia voitaisiin suojata sairaudelta?

Kuinka kestävä tämä perustelu on?

Vanhemmille tilanne on erittäin vaikea. Tuleva syksy tuntuu synkältä.

Aiheet korona
Lue lisää

Korona siirtää uuden auton hankintapäätöksiä – käytettyjen kauppa käy silti hyvin

Korona peruutti halloween-juhlat – viljelijällä käsissään 30 000 myymätöntä kurpitsaa

"Suhteessa siihen kriisiin, joka odotti nurkan takana, onnistuimme loppujen lopuksi hyvin", MTK:n Marko Mäki-Hakola summaa kuluneen kesän kausityövoimatilanteen

Suomessa 59 uutta koronatartuntaa – ei uusia kuolemantapauksia maanantain jälkeen