Kommentit

Uutistausta: Alueellistamisia olisi jo tehty, jos asia kiinnostaisi päättäjiä

Valtion työpaikkoja on imuroitu Uudellemaalle ja Helsinkiin hallituskausi toisensa jälkeen riippumatta siitä, onko vallassa ollut kokoomus, SDP vai keskusta.

Pääministeripuolue keskustan laatima alueellistamisohjelma julkistettiin viime torstaina.

Eduskunnan varapuhemies ja keskisuomalainen konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen linjasi, että keskustan tavoitteena on siirtää useampia tuhansia valtionhallinnon työpaikkoja pääkaupunkiseudulta maakuntiin seuraavien kahden vaalikauden aikana.

Tavoite on kannatettava. Kun koko maassa maksetaan yhtä lailla veroja, olisi kohtuullista, että valtiollisia työpaikkojakin syntyisi muualle kuin Helsinkiin.

Keskustan politiikan ydinasia on menneinä vuosikymmeninä ollut puolustaa tasapuolista aluekehitystä koko Suomessa.

Kasvot vahvalle aluepolitiikalle on useissa käänteissä antanut juuri Pekkarinen.

Hän epäilemättä haluaisi vauhdittaa alueellistamisia, ja samalla tavalla ajattelee suurin osa keskustaa äänestävistä.

On kuitenkin aiheellista kysyä, että miksi keskusta herää alueellistamisasiaan vasta nyt, kolmea kuukautta ennen eduskuntavaaleja? Puolue on ollut vallassa pian neljä vuotta, jossa ajassa alueellistamisten saralla olisi ehditty tehdä paljon.

Vastaus on, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ole järin kiinnostunut aluepolitiikasta.

Samalla hallituskumppani kokoomus haraa kaikkea aluekehitystä vastaan.

Keskustan, kokoomuksen ja sinisten muodostama hallitus on keskittynyt täysin talouteen ja työllisyyteen. Näillä sektoreilla tulosta onkin tullut, mutta hallituksen anti maakunnille on jäänyt mollivoittoiseksi.

Hallitus on vauhdittanut biotaloutta ja maakuntauudistuksessa on paljon mahdollisuuksia alueiden Suomelle.

Kuitenkin leikkaukset koulutukseen, sairaalapalveluiden keskittämiset, juna-asemien lakkauttamiset ja taksiuudistus ovat vaikeuttaneet elämää maakunnissa.

Vaikka keskusta vaalien alla rummuttaa tuhansien työpaikkojen alueellistamista, on kehitys 2000-luvulla kulkenut päinvastaiseen suuntaan.

Valtion työpaikkoja on imuroitu Uudellemaalle ja Helsinkiin hallituskausi toisensa jälkeen riippumatta siitä, onko vallassa ollut kokoomus, SDP vai keskusta.

Muissa Pohjoismaissa alueellistamisia on tehty viime vuosina aktiivisesti. Suomi on ollut poikkeus. Täällä uskotaan vahvasti keskusjohtoisuuteen.

Sipilän hallituksen asenteesta kertoo paljon se, että kaikki tämän vuoden heinäkuussa alkavan Suomen EU-puheenjohtajakauden noin sata kokousta keskitettiin Helsinkiin.

Muissa EU-maissa vastaavia kokouksia on järjestetty maan eri osissa. Näin koko valtio pääsee nauttimaan EU-puheenjohtajuuden tuomista eduista.

Suomessa maakunnat sivuutettiin tylysti. Pelkän pääkaupunkiseudun esittely kansainvälisille kokousvieraille antaa Suomesta kummallisen kuvan.

Valtiollisten työpaikkojen alueellistamisia olisi jo tehty, jos päättäjät olisivat asiasta kiinnostuneita.

Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa mainitaan kymmeniä kertoja sanat talous, tehokkuus, säästöt ja digitalisaatio. Sanoja alueellistaminen ja aluepolitiikka ei mainita kertaakaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sisäpiiri kertoo pelon ilmapiiristä Juha Sipilän keskustassa: "Ryhmässä joutui sivuraiteelle, jos uskalsi esittää pientäkään arvostelua"

Keskusta etsii syntipukkia

Seppo Kääriäinen: "Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vaatii uusia keinoja – siinä mitataan hallituspuolueiden kyky kohdata epävarma tulevaisuus"