Kommentit

Kansliapäälliköt kertoivat poliitikoille, mikä Suomessa on vialla

Aimo Vainio
Kommentit 30.01.2019

Hallituksen työllisyysmenestys ei riitä. Sotessa voi piillä yhteistyön siemen.

”Suomessa on hirveän huonosti varauduttu ongelmiin, jotka ovat edessä”, valtio­varainministeriön valtio­sihteeri Martti Hetemäki paalutti tilaisuudessa, jossa hän kertoi ministeriöiden virkamiesjohdon näkemyksistä Suomen tilanteesta.

Hetemäki ei varsinaisesti hauku pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusta työllisyys­kehityksestä, mutta toteaa lakonisesti tulosten olevan riittämättömiä.

Työllisyysaste on nyt 72,5 prosenttia ja tavoitteet ovat ylittyneet, mutta sen pitäisi olla 80 kuten muissa Pohjoismaissa.

Hetemäki listaa lisäksi muita ongelmia, kuten ikääntyminen ja velkaantuminen.

Itse asiassa samaa mieltä on koko ministeriöiden virkamiesjohto.

Kansliapäälliköt ovat listanneet poliitikoille eduskuntavaaleja silmälläpitäen tietopaketin Suomen haasteista Mahdollisuudet Suomelle -raportissa.

Virkamiesten viesti seuraavalle hallitukselle on: uudistuksia on tehtävä tai hukka perii hyvinvointiyhteiskunnan. Ohjeita miten ongelmat ratkaistaan he eivät anna. Se jää poliitikoille.

Kansliapäälliköitä huolettaa poliitik­kojen kyky tehdä ilmiselviä uudistuksia. Kun seuraavan hallituksen työlistalla varmasti ovat ilmastonmuutos, maahanmuutto ja hävittäjät, voi energia raken­teiden muuttamiseen olla vähissä. Ongelmat ovat kyllä olleet tiedossa pitkään. Hetemäkikin on puhunut niistä vuosia.

Isojen uudistusten kannalta hallitukset ovat viime aikoina olleet heikkoja. Edellisessä hallituksessa oli viisi puoluetta ja sen toimintakyky oli huono. Sipilän hallituksella on nyt yhden kansan­edustajan enemmistö. Esimerkiksi sote-­uudistus voi olla yhden tai kahden kansanedustajan varassa.

Suuriin remontteihin yksi hallituskausi näyttää olevan nafti aika. Jos sote saadaankin nyt hyväksyttyä, niin rajoille on mennyt.

Seuraavan hallituksen edessä olevaa sosiaaliturvan uudistusta pidetään ainakin yhtä monimutkaisena. Jos sote venyy seuraavalle hallitukselle, voi sosiaaliturvan uudistaminen siirtyä kättelyssä neljällä vuodella.

Aivan vailla toivoa ei olla. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilän mukaan Suomessa ei ole tapana purkaa edellisen hallituksen päätöksiä.

Niinpä sotessa voi piillä myös yhteistyön siemen. Alusta ei aloiteta, vaikka se nyt kaatuisi. Myös Hetemäen mukaan moni oppositiopuolue haluaa jatkaa siltä pohjalta, mitä nyt on saatu aikaan.

Kansliapäälliköiden mukaan Sipilän hallituksen kärkihankeajattelu oli oikean suuntaista. Kärkihankkeita vain oli liian monta.

Sotesta on myös opittu. Nyt puhutaan jo, että sosiaaliturvan uudistus paloiteltaisiin hallittaviksi osiksi. Näin olisi voitu tehdä jo soten kanssa, mutta ei tehty. Jokisipilä ei tosin ole aivan varma, onnistuuko palastelu.

Pitäisikö sosiaaliturvan uudistus sitten sitoa jo alusta lähtien kahden hallituskauden ajalle?

Sellaista kulttuuria ei Suomessa ole nähty. Kaikkien puolueiden yhteistä parlamentaarista valmistelua ylipäätään on vähän.

Viime aikoina yhteisenä työnä on pohdittu esimerkiksi harvaan asuttua maaseutua ja liikennepolitiikkaa sekä yritystukien karsimista. Sen sijaan sotea Sipilä on pitänyt hallituksen näpeissä.

Lisää tilannetietoa poliitikot saavat ensi viikolla. Silloin valtiovarainministeriö julkaisee rahankäyttöä rajoittavat kestävyys­laskelmat.

Realiteettien kertomista polii­tikoille vaalien alla Joki­sipilä pitää hyvänä asiana.

”Ennen kuin alkaa poliitikoiden lupausten kilpajuoksu”.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT