Kommentti

Maaseutu jätti taas valtaansa käyttämättä

Kuinka maaseudun sitten vaaleissa kävi? Ei kai hassummin. Brysseliin lähtee monta kokenutta ja maaseudun elinkeinoihin sitoutunutta edustajaa.

Sunnuntain vaaleissa suomalaismeppien valintaan osallistui 42,7 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysprosentti nousi hieman viime EU-vaaleista mutta on silti aika surkea.

Vaaleissa valinnat syntyvät vähilläkin äänestäjillä. Heikko äänestysaktiivisuus syö kuitenkin kansanvallan perustaa.

Tiedetään, että hyvä­tuloiset ja korkeasti koulutetut äänestävät ahkerasti. Syrjäytynyt tai talousahdingossa elävä jättää usein äänestämättä. Kasvukeskuksissa äänestetään varmemmin kuin muutto­tappioalueilla.

Hyvän yhteiskunnan rakentaminen vaatisi, että ihmisten ja alueiden erilaiset tarpeet tulisivat päätöksenteossa huomioiduiksi. Erot äänestysaktiivisuudessa vinouttavat kuvaa.

Ennakkoäänestyksen aikana huomattiin äänestysinnon nousevan. Kysymys kuului, kuka on saanut äänestäjänsä liikkeelle.

Moni arveli, että perussuomalaiset. Kyllä hekin, mutta vaalien jytky tuli nuorten äänestysinnosta. Se nosti vihreät vaalien voittajaksi. Myös demarit pärjäsivät vaalien äänikuninkaan, MT:n kolumnisti Eero Heinäluoman johdolla.

Kuinka maaseudun sitten vaaleissa kävi? Ei kai hassummin. Brysseliin lähtee monta kokenutta ja maaseudun elinkeinoihin sitoutunutta edustajaa.

Tällaisiksi voi lukea Suomen suurimman EU-puolueen kokoomuksen mepit Petri Sarvamaan ja Henna Virkkusen. RKP:n Nils Torvalds taas oli johtavia hahmoja viime parlamenttikauden metsäväännöissä.

Viljelijöiden suosikki keskustan Elsi Katainen uusi paikkansa ja saa mukaansa puoluetoveri Mauri Pekkarisen, vahvan alue- ja biotalousmiehen.

Maaseudun huoli liittyy äänestysaktiivisuuteen. Itä- ja Pohjois-Suomi jäivät äänestysinnossa liki 20 prosenttiyksikköä Helsingistä jälkeen. Isoja olivat erot myös suurten kaupunkien ja maaseutukuntien välillä.

Maaseudun ääni ei kuulu vaaleissa sille kuuluvalla painolla. Tämä on maaseudun oma valinta mutta ei kovin ymmärrettävä. Äänestämättä jättäminen on huono protesti – se koituu protestoijan itsensä vahingoksi.

Alueet, joita päätöksiin osallistuminen ei kiinnosta, menettävät myös mielenkiintoaan päättäjien silmissä. Tätä sietäisi jokaisella kylällä porukassa pohtia.

Lue lisää

Yli puolta miljoonaa suomalaista kiinnostaa muutto näihin maisemiin – yksi asia mietityttää, vaikka luonto ja vapaa-aika vetävät puoleensa

Kysymys ilmastonmuutoksesta kääntyy päälaelleen poliittisessa ilmastossa, varoittaa vihreiden entinen puheenjohtaja: "Ei ole pilkuntarkkaa, millä perustein kriisiä lähdetään torjumaan"

Poliittisen ilmaston on muututtava

MT-kysely: Puolet äänestäjistä ei tiedä, mistä aluevaaleissa päätetään – 68 prosenttia aikoo silti äänestää tammikuussa