Jääkaapin ilmastosynnit paljastuivat: juustoa, kaljaa ja ulkomaisia lihankorvikkeita - Kommentit - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kommentit

Jääkaapin ilmastosynnit paljastuivat: juustoa, kaljaa ja ulkomaisia lihankorvikkeita

70 prosenttia ostoksistani on valmistettu Suomessa, mutta kotimaisista raaka-aineista on tehty vain 24 prosenttia.

Siinä se nyt on. Todiste siitä, että juusto maistuu. Kolmella sadalla eurolla vuodessa. Asun yksin, joten kenenkään muun suuhun syntiä on paha vyöryttää.

S-ryhmän ostodataa keräävän kännykkäsovelluksen mukaan olen käyttänyt ruokaan vuoden aikana 2 900 euroa. Siitä 590 euroa eli viidennes on mennyt maitotuotteisiin, joista siis puolet on juustoa. Kotimaisen juuston suurkulutuksessa ei sinänsä ole mitään pahaa, paitsi että kova rasva ei ole terveellistä ja juuston hiilijalanjälki on suuri. Jos haluan pienentää ruokavalioni ilmastokuormaa, juuston määrää on karsittava.

Esimerkiksi lihaa ja lihapitoisia eineksiä olen ostanut vähemmän, runsaalla 200 eurolla. Vihanneksiin on kulunut 250 euroa ja hedelmiin 150 euroa. Määriä vertaillessa täytyy muistaa, että juusto ja liha ovat kalliimpia kuin porkkanat ja omenat, joita ostan mielestäni runsaasti.

Ehkäpä suurin syntini ovat kuitenkin juomat, joita on viidennes ostosten arvosta. Kuorma pitää sisällään mehua, limsaa ja kaljaa, jota tosin usein imuroivat kitusiinsa myös viikonloppuvieraat. Olut on kotimaista ja sen hiilijalanjälki on pieni verrattuna esimerkiksi viiniin, mutta juomia voinee pitää ravitsemuksen kannalta turhakkeina.

70 prosenttia ostoksistani on valmistettu Suomessa. Kotimaisista raaka-aineista on tehty vain 24 prosenttia. Ihmettelen määrän vähyyttä, mutta tarkastelu valottaa sitäkin. Kahvi, pähkinät ja monet hedelmät ovat tietysti tuotuja. On tullut ostettua myös ulkomaisia nuudeleita, äh.

Ulkomaisten tuotteiden osuutta nostaa myös valitettavasti se, että käytän ruotsalaista kauramaitoa, koska olen tykästynyt sen makuun. Ostan myös kasviproteiinivalmisteita, joista monet on tehty ainakin osin ulkomaisista raaka-aineista. Niiden alkuperään täytyy jatkossa kiinnittää tarkemmin huomiota, jotta kotimaisuusaste nousee. Onneksi vähistä lihoista 90 prosenttia on kotimaisia.

Palvelu ei mittaa ulkona syötyjä lounaita, joiden alkuperää tulee turhan harvoin tiedusteltua.

Muovipusseja olen ostanut muutaman kuukaudessa. Lahopäältä kun kangaskassi joskus unohtuu.

Lue myös:

Maito ja nakit paisuttavat lapsiperheen ilmastopäästöjä – näin tarkistat oman ostoskorisi kotimaisuuden ja hiilijalanjäljen

Lue lisää

Snellman irtisanoi lihataloa arvostelleen Sami Yli-Rahnaston tuotantosopimuksen – "On mahdollista, että sikatalous loppuu tilaltamme tähän"

Viljelijä voi tilata täsmätietoa kasvintuhoojista omaan taskuunsa

Maito ja nakit paisuttavat lapsiperheen ilmastopäästöjä – näin tarkistat oman ostoskorisi kotimaisuuden ja hiilijalanjäljen

Kelpaako seuraavaksi pääministeriksi vain robotti?