Kommentti: Tuulivoima sekoitti sähkömarkkinat, lepakoiden osuutta vasta selvitetään - Kommentit - Maaseudun Tulevaisuus
Kommentit

Kommentti: Tuulivoima sekoitti sähkömarkkinat, lepakoiden osuutta vasta selvitetään

Toiveiden vastaisesti on nyttemmin ylisuureksi todetulla tuulivoiman syöttötariffilla onnistuttu sekoittamaan Pohjolan sähkömarkkinat.

Tuulivoiman tukemisella on saatu aikaan toivotusti uusiutuvaa energiaa.

Toiveiden vastaisesti on nyttemmin ylisuureksi todetulla tuulivoiman syöttötariffilla onnistuttu sekoittamaan Pohjolan sähkömarkkinat. Veronmaksajien tuella tuulivoimasta on tullut syöttötariffin piiriin päässeille omistajilleen huippukannattavaa – aina kun tuulee. Muilta sähkön ja lämmön tuottajilta katteet puolestaan ovat sulaneet.

Mikään muu energiainvestointi ei tätä nykyä kannata - ehkä paikallisia lämpöpumppuja ja vihreän brändin korostamiseksi rakennettavaa aurinkovoimaa lukuun ottamatta.

Valtio on taannut tuulivoiman tuottajille takuuhinnan 83,5 euroa megawattitunnilta. Sähkön markkinahinta Suomen alueella vaihteli vuosineljänneksittäin runsaasta 30 eurosta 37 euroon megawattitunnilta. Erotuksen maksoi valtio.

Vuoden 2015 loppuun saakka oli vielä voimassa korotettu syöttötariffi, 105,3 euroa megawattitunnilta, jota sai maksimissaan kolme vuotta tuulivoimalan valmistumisesta.

Korotettu piikki meni kiinni 2015 lopussa, uusia tuulivoimaloita ei oteta enää mukaan 83,5 euron piikkiinkään. Mukaan päässeille syöttötariffi juoksee 12 vuoden määräajan siitä, kun voimala aloittaa tuotantonsa.

Ympäristötavoitteiden mukaisesti hiilivoiman tuotantoa poistuu sitä mukaa, kun voimalat tulevat käyttöikänsä päähän. Metsähakekin palaa, mutta tuulivoimaan verrattuna huomattavasti alhaisemmalla tukemisella.

Tuulivoiman tuki on sittemmin todettu aivan ylimitoitetuksi. Maaseudun Tulevaisuuden artikkelin mukaan valtio maksoi sähkön syöttötariffitukea tuulivoimayhtiöille 136 miljoonaa euroa. Edellisvuodesta valtio "säästi" tuissa 20­–30 miljoonaa euroa. Puhurit hiljenivät, tuulimyllyt seisoivat osan vuotta ja tukea maksettiin siksi vähemmän. Loppuvuodesta myös sähkön markkinahinnan nousu leikkasi osan tukimiljoonista. (MT 30.1.2017).

Mikä Suomen tuulivoiman tukipolitiikassa sitten meni alun perin vikaan, kun järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2011?

Yksinkertaisesti: väärin arvioitu teknologinen kehitys, tuuliolosuhteet ja alakanttiin arvioitu tuulivoimalaitosten huipunkäyttöajat. Vielä 2000-luvun alkupuolelle tuulivoimaloiden huipunkäyttöajat olivat lähempänä 2 000 tuntia, kun tänään modernilla tekniikalla päästään jo monessa kohteessa ja tuulipuistossa Suomessa reippaasti yli 3 000 tunnin. Muutamissa, olosuhteiltaan suotuisissa paikoissa voimalat pääsevät jopa 4 000 tuntiin vuodessa.

Kiinteällä tuotantohinnalla tuulivoimalat työntävät muut tuotantomuodot edestään, kun tuulisähkö virtaa verkkoihin.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistelussa tukimuodot seuraavalle tukijaksolle. Varmaa on, ettei myllyille ole tulossa uutta kallista maksuautomaattia. Todennäköisesti jatkossa lisenssi huutokaupataan vähimmällä tuella tuulivoimaa tuottavalle.

Pieleen meni myös naapuri-Ruotsissa, jossa vihreillä sertifikaateilla tuetut tuulivoimayhtiöt ovat rakentaneet jaa pyörittäneet myllyjään. "Ett totalhaveri är närä för vindkraften", otsikoi Svenska Dagbladet (28.1.2017) debattiartikkelissa. Sertifikaattien hinta on romahtanut kolmannekseen edellisvuodesta, 5–6 äyriin. Tuulivoiman tuotuottajat tekevät tappiota jokaiselta kilowattitunnilta, jonka ne sähköverkkoon tuottavat. Ylitarjonta sähköstä ja sertifikaateista pakottaa sulkemaan heikompituottoisia ja vanhimpia voimaloita.

Toimivien markkinoiden manipulointi erilaisilla tuilla, sertifikaateilla ja tariffeilla on johtanut yksien virheiden paikkaamisyrityksiin toisaalla.

Sähkömarkkinat ovat sekaisin, ja lepakotkin räjähtelevät.

Tosin lepakoiden osuutta vasta selvitetään ministeriön päätöksellä. Sähkömarkkinat ovat hyrskyn-myrskyn, se on jo varmaa tietoa.

Ps. Tuulivoimarakentamisen vaikutuksista lepakoihin oli muuten maininta jo selvitysmies Lauri Tarastin mainiossa selvityksessä "Tuulivoimaa edistämään", 13.4. 2012: "... vaikutuksista lepakoihin ei voida toistaiseksi esittää varmaa arviointia".

Lue lisää

Asuuko kotisi tai mökkisi vintillä lepakoita? Nyt voit auttaa tutkijoita selvittämään muun muassa sitä, mitä lepakot syövät

Tutkimus: Tuulivoimaloiden infraääni ei selitä ihmisten oireita

Ikea siirtyi pahvilavoihin, rakentaa tuulivoimaa ja myy vegaanisia lampaantaljoja – talousjohtajan mukaan ympäristöteot säästävät rahaa

Tuulivoimaa saatu nyt tuurilla