Kommentit

Uutistausta: Anne Berner on hallituksen ideologisin ministeri

Jukka Koivula
Kommentit 06.01.2017

Bernerin takana seisoo järkähtämättä vaikutusvaltainen suojelija, pääministeri Sipilä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on noussut toistuvasti otsikoihin Sipilän hallituksen vajaat kaksi vuotta kestäneen taipaleen aikana.

Berner ajaa vimmatusti ja härkäpäisesti läpi uudistuksia, jotka muuttaisivat toteutuessaan suuresti suomalaisen yhteiskunnan perusteita.

Hallituskauden alussa Berner oli valmis lahtaamaan junayhteyksiä maakunnista jopa siinä määrin, että koko Suomen poikittaissuuntainen junaliikenne olisi katkennut.

Perusteena olivat reilun 12 miljoonan euron säästöt vuositasolla. Vertailukohtana mainittakoon, että yksistään Länsimetron kustannukset ovat karanneet jo pitkälti yli miljardin euron.

Maakuntien liittojen vetoomukset ministeriin kaikuivat aluksi kuuroille korville.

Myös keskustan eduskuntaryhmässä kyti asiassa kapina, joka tukahdutettiin pääministeri Juha Sipilän ja eduskuntaryhmän silloisen puheenjohtajan Matti Vanhasen asetuttua voimakkaasti Bernerin tueksi.

Junaepisodi päättyi lopulta onnellisesti, kun valtaosa kaavailluista yhteysvälien lakkautuksista peruttiin viime syksynä. Maaseudun juna-asemia meni kuitenkin kiinni.

Junajupakasta ei puhtaita papereita saa myöskään VR.

Berner on viihtynyt otsikoissa myös Finavia-vyyhdin sekä taksilainsäädännön uudistamisen tiimoilla.

Viime viikkoina hän on ollut puheenaiheena valtion väylien yhtiöittämiskaavailujen sekä väläyttämänsä autojen seurantajärjestelmän myötä.

Berner on omaksunut oppinsa yrityselämästä. Valtionhallinnon rattaiden hitaus lainsäädäntöprosesseineen tuntuukin turhauttavan häntä.

Tässä kohdin liikenneministeri on istuvan pääministerin hengenheimolainen.

Bisnesajattelun ulottaminen liikennepuolelle on kuitenkin osittain ristiriidassa keskustalle perinteisesti tärkeän aluepolitiikan kanssa.

Monia maaseudun ihmisiä ärsyttää Bernerin suunnitelma asentaa jokaiseen Suomen autoon seurantajärjestelmä.

Silloin esimerkiksi vakuutusyhtiöt, teleoperaattorit ja jopa autokauppiaat pääsisivät lähettämään laskujaan autoilijoille.

Hallituskumppani perussuomalaiset on puoluesihteerinsä suulla irtisanoutunut seurantajärjestelmästä.

Liikenneministeri on tosin vakuuttanut, että järjestelmä olisi autoilijoille kustannusneutraali, eli lisäkustannuksia ei kertyisi.

Myös suunnitelmat Suomen tieverkon yhtiöittämisestä herättävät ainakin toistaiseksi enemmän kysymyksiä, kuin vastauksia on ollut tarjolla.

Berner on mielipiteitä jakava henkilö, joka kerää osakseen sekä ihailevaa kannatusta että lujaa vastustusta.

Keskustan markkinaliberaalit pitävät Berneriä uskaliaana uudistajana, jonka tapa ravistella pölyttyneitä rakenteita on innostava ja raikas.

Osa keskustaväestäkin kuitenkin kyräilee nyrkki taskussa yritysmaailmasta politiikkaan pompannutta vaikuttajaa, joka purjehtii talouspoliittisissa näkemyksissään kokoomuksesta oikealta ohi.

Berner on myös kertonut olevansa politiikassa vain käymässä ja poistuvansa kuvioista heti ministerikautensa jälkeen.

Näin ollen hänen ei tarvitse uudistuksia läpi viedessään kantaa huolta henkilökohtaisen saati puolueensa kannatuksen mahdollisesta laskusta.

Olipa Bernerin politiikasta mieltä mitä tahansa, on hänelle annettava yksi kiistaton ansio.

Anne Berner on eittämättä hallituksen ideologisin ministeri.

Ideologia vain ei ole järin lähellä perinteistä keskustalaisuutta, jossa koko maan elinkelpoisena pitämiseen on pyritty markkinatalouden ja valtiollisten toimien yhteispelillä.

Berner istui ajatuspaja Liberan hallituksessa vuosina 2012 - 2015.

Liberan ajatusmaailma lähestyy taloudellista libertarismia, jossa markkinoiden mahdollisimman pitkälle viety vapauttaminen ja valtion roolin minimointi on tavoiteltavaa.

Lopuksi kannattaa muistaa, ettei Berner olisi koskaan päässyt ministeriksi ilman pääministerin voimakasta myötävaikutusta.

Syrjäyttihän hän keskustan ministeriruletissa koko joukon pitkän linjan kokeneita keskustapoliitikkoja.

Bernerin takana seisoo edelleen joka käänteessä järkähtämättä vaikutusvaltainen suojelija, pääministeri Sipilä.