Mielipide

Aidossa vihreässä taloudessa on Suomen mahdollisuus

Suomen ja Euroopan yhteinen tulevaisuuden haaste on uusia vanhentunutta elinkeinorakennetta. Tämä koskee kotimaassamme erityisesti niitä alueita, jotka ovat viime vuosina kärsineet metsäteollisuuden työpaikkamenetyksiä.

Mutta metsässä piilevät myös Suomen uudet mahdollisuudet.

Maallemme luontevin realistisen vihreän talouden kasvuala on biotalous, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.

On arvioitu, että parin vuosikymmenen kuluttua maailmassa tarvitaan puolet nykyistä enemmän ruokaa ja energiaa sekä kolmanneksen verran enemmän vettä. Tästä seuraa uusiutumattomien luonnonvarojen niukkuutta ja uusiutuviin raaka-aineisiin perustuville tuotteille uusi markkina.

Suomessa korostuu metsätalouden merkitys tarjota tulevaisuuden kestäviä ja monipuolisia ratkaisuja ja tuotteita.

Suomessa on viime vuosina panostettu teollisen puurakentamisen edistämiseen. Puu on kestävä, ekologinen ja kierrätettävä materiaali.

Puurakentamisen edistämisellä on huomattavia vaikutuksia ilmastomuutoksen torjunnassa kun puu sitoo hiilidioksidin pois ilmakehästä.

Puurakentaminen ja puun energiakäyttö yhdistettynä kestävään metsienhoitoon ja tuottavaan metsien kasvatukseen muodostavat myönteisen kierteen, joka on realistista vihreyttä vastauksena niille, jotka näkevät metsät vain suojelukohteina.

Meidän on kyettävä kuvaamaan EU:n suuntaan Suomen metsäpolitiikan kestävä rakenne, jossa voidaan yhdistää metsien talouskäyttö metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tässä yhdistyy vanhan suomalaisen perheomisteisen metsän kasvatuksen periaate: metsää hakataan vain sen kestävän kasvun verran.

Myös energiapolitiikassa on tartuttava uudella asenteella uusiutuvien energialähteiden käyttöön. EU:n asettamat ilmastotavoitteet edellyttävät uusiutuvien energialähteiden kasvattamista.

Kun Suomi oli energiapolitiikassaan jo oikealla tiellä, tuntuu käsittämättömältä, että hallitus on omin toimin aiheuttanut tilanteen, jossa kivihiili syrjäyttää puun ja turpeen polton. Tässäkin tarvitaan realistista vihreää ajattelua eikä sellaista poliittista vihreää ideologiaa, jonka seurauksena kivihiili syrjäyttää uusiutuvan puun.

Äänekosken sellutehtaan investointipäätös kertoo muuttuvista asenteista myös maailmalla. Japanilaiset ostavat mieluummin alkuperäiseen kuituun perustuvaa sellua kuin viljelymaata syövien ja vettä kuluttavien plantaasipeltojen sellua.

Suomalainen sellu voi olla raaka-aineena tulevaisuuden tekstiileissä, se voi korvata muovia esimerkiksi auto- ja lentokoneteollisuudessa, puukomposiittituotteet mullistavat rakentamisen teknologiaa ja älykäs kartonki pakkausteollisuuden.

Biotalous merkitsee uusiutuvaa energiaa niin teollisuudelle, asumiseen kuin liikenteeseenkin, puhtaita elintarvikkeita, biopohjaisia lääkkeitä ja hyvinvointipalveluita. Siinä on realistisen aidon vihreän talouden ohjelmalle aineksia ja eväitä suomalaisen uuden talouden kasvulle.

Lue lisää

Kasvua ilman keskittämistä

Hakkuiden tehostaminen rasvaisi yhteiskunnan rattaita miljardeilla euroilla

Matti Vanhanen ennustaa kymmenien miljardien investointeja tuulivoimaan ja vetytalouteen – "Kymmenien kuntien talous paranee tämän myötä ratkaisevasti"

Naantaliin halutaan bio- ja kiertotalouskeskittymä ovensa sulkevan öljyjalostamon korvaamiseksi – jatkokehittelyssä mukana Fortum ja jalostamonsa lakkauttava Neste