Mielipide

Nuoria autettava ajoissa

Aina tavan takaa havahdutaan keskustelemaan nuorten mielenterveysongelmista. Nyt pontimena ovat tilastojen hälyttävät luvut.

Masennuksen tai ahdistuneisuuden takia apua tarvitsee vuosittain 19 000 kouluikäistä eli 13–18-vuotiasta. Luvut ovat koko ajan kasvussa.

Syitä pohditaan. Onko tehty riittävästi? Mielestäni ei ole.

Sekä nuorten että aikuisten elämä muuttuu jatkuvasti. Nuorten ongelmiin etsitään niin sanottuna juurisyitä. Ne voivat olla esimerkiksi some, liian lyhyet yöunet, aikaistunut murrosikä, päihteet tai viimeiseenkin aikuiseen menetetty luottamus.

Kunnissa nuorten palvelujärjestelmä on hyvin sirpaleinen ja palvelut vaikeasti saavutettavissa. Perustason mielenterveyspalveluita ei juuri ole. Erikoispalveluiden jonot kasvavat, lastensuojelun asiakkaat ovat varsinkin kasvupaikkakunnilla lisääntyneet räjähdysmäisesti, lasten oikeudet on unohdettu.

Oppilaitoksissa on pitkään tunnistettu huolestuttava kehitys nuorten elämässä.

Opiskelijahuoltoryhmien työn avulla on kehitetty muun muassa matalan kynnyksen palveluita. Ne toimivat kuitenkin valtakunnassa hyvin kirjavasti. Opiskelijahuoltotyö vaatii koulussa myönteistä asennetta ja monesti toimintakulttuurin muutosta.

Nuorten ongelmat alkavat usein hyvin pienestä. Siinä niin sanottu heti palveleminen on avainasemassa.

Jo vuosia on ollut voimassa opiskelijahuoltolaki. Se on hyvä asia, mutta huonoa on se, että lain noudattamatta jättämisestä ei tule sanktioita. Ilmeisesti armo käy kunta­talouden ahdingon ylitse.

Esimerkiksi psykologin viroista valtakunnassa on puolet täyttämättä. Ymmärtääkseni tämä ei ole rekrytointiongelma, vaan virkoja ei tule auki kuntien rahapulaan vedoten.

Perinteisesti opiskelijahuoltotyötä tekevät terveyden­hoitajat, kuraattorit, opinto- ohjaajat ja psykiatriset sairaanhoitajat. Nuorten ongelmat vaativat monesti kuitenkin myös lääkäripalveluita.

Ehdotukseni on, että nuorisolääketieteestä tulisi oma erikoistumisalansa, samoin kuin on työterveyshuollossa työterveyshuollon erikois­lääkärit. Se vahvistaisi nuoriso- ja opiskelijaterveydenhuollon laaja-alaista osaamista ja kehittämistä sekä lääkäreiden sitoutumista omaan alaansa.

Varhainen lääketieteellinen puuttuminen saattaisi vähentää nuorisopsykiatrian tarvetta.

Martti Pajulammi

opetusneuvos

Seinäjoki

Ehdotukseni on, että nuorisolääketieteestä tulisi oma erikoistumisalansa.
Kaikki, mikä on mahdollista, tehdään itse.

Lue lisää

Yhteiskuntaoppia

Nuorten oireilusta vastuu on aikuisilla

Haluatko suojata itseäsi masennukselta ja siihen liittyvältä toimintakyvyn heikkenemiseltä? Opettele suhtautumaan itseesi myötätuntoisesti

Kriisipuhelimessa vastattiin koronavuonna yli 90 000 soittoon, mikä on merkittävästi enemmän kuin aiempana vuonna