Mielipide

Kolkassa synkeän syntymämaan

Vuosikymmenet jatkunut yksipuolinen, ainoastaan maataloutta tukenut, antisosiaalinen aluepolitiikka, on suurin syy pikkukuntien näivettymiseen ja lapsiperheiden katoon.

Ristijärven 1 200 asukkaan kunnan keskuskoulu lakkautetaan 10–20 vuoden kuluessa ja ne muutamat lapset kuljetetaan Kajaaniin (meno–paluu 90 kilometriä).

Kuntaan ei ole haluttukaan teollisia työpaikkoja eikä kehittää kunnan rakenteita yrittäjämyönteiseen suuntaan. Kunnassa ollut kiuastehdas lopetettiin 50 vuotta sitten. Sen jälkeen on ollut hiljaista.

On vallinnut brezhneviläinen pysähtyneisyys ja lamaannus. On jääty odottamaan. Se mitä tapahtuu, sille emme voi mitään. Pettuleipäsinfonian sanoin ”kolkassa synkeän syntymämaan, pirttimme piilkööt paikoillaan”.

Kainuussa on 3 400 työtöntä työnhakijaa ja samalla paljon avoimia työpaikkoja. Eivätkö työttömät halua töihin vai eivätkö he kelpaa?

Sotkamo tekee poikkeuksen muuten kurjissa työttömyysluvuissa seitsemän prosentin työttömyydellä. Mitä siellä on tehty toisin, ja miten varsinkin Etelä-Pohjanmaa on saatu kukoistamaan?

Rakenteelliset ongelmat Etelä-Pohjanmaalla ovat saman­kaltaisia kuin Kainuussa, mutta valtion tukitoimia ei ole jääty haikailemaan. On investoitu omin voimin yrittämiseen ja maakuntaan on luotu pk-teollisuutta tukeva mentaliteetti.

Kainuussa on osaavaa työvoimaa, rautatiet ja vielä hyväkuntoiset maantiet. Puuttuu vain rahamiehet, joilla olisi pääomia investoida teolliseen tuotantoon.

Valtiolla ei Terrafamen kaivosta lukuun ottamatta ole mielenkiintoa Kainuun maakunnan tekemisiin, sillä mitäpä se hyvejää – on halvempaa tyhjentää alue kuin tukea sitä.

Helsingin alueesta on tarkoitus luoda 1,5 miljoonan metropoli, kusiaispesä jossa ei ole tilaa esimerkiksi hiihtoharrastukselle. Suu vaahdossa hiihdetään ja piestään eteen sattuvia hitaampia suksikepillä tainnoksiin.

Lamakauden tullessa ongelmat ovat siellä sitten megaluokkaa. Leipäjonot kiemurtelevat pitkin katuja, ilkivalta, huumekauppa ja rikollisuus räjähtävät kasvuun.

Kovin harvalle Kainuun puhdas luonto ja hiljaisuus tuovat leivän pöytään. Lunta täällä on, ja pitkä ja pimeä talvi.

Pyöreätä puuta ovat metsät täynnä. Sen jalostamisessa ja markkinoinnissa olisi paljon kehittämistä.

Ulkomaalaisia sijoittajia ei Kainuuseen taida tulla. Paltamo­laisten biotehdaskin jää nähtä­västi toteutumatta. Tuotanto­kulut ovat jossain kehitysmaassa pienemmät, eikä saasteista tarvitse huolta kantaa.

Kainuun tulevaisuus on luontomatkailu, periferia, susireservaatti ja toteutumattomia toiveita, paljon puhetta ja turhia projekteja.

Erkki Kinnunen

Ristijärvi

Kiuastehdas lopetettiin 50 vuotta sitten. Sen jälkeen on ollut hiljaista.

Lue lisää