Kannattava maatalous on kuluttajan etu - Lukijalta - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Mielipide

Kannattava maatalous on kuluttajan etu

Maataloustukien rahoituksen puolustaminen on hankaloitunut viime vuosina. Maatalouspolitiikkaan käytettävissä olevat budjettivarat ohjaavat tulevien politiikkauudistusten valmistelua sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa.

EU:n maatalouspolitiikkaa ohjaavat seitsemänvuotiset ohjelmajaksot. Nykyinen jakso on päättymässä, mutta seuraavan jakson sisältö ja rahoitus ovat vielä auki.

Maatalousbudjeteilla on vahva vaikutus ruuan hintaan ja ruokaturvaan. Jos maataloustuet poistettaisiin ja ruoka tehtäisiin markkinaehtoisesti, olisi nykyisen kaltaisessa koronakriisissä ruuan hinta heti pilvissä.

Nyt voimme huomata, että eri puolilla maailmaa olevat maataloustuet, kuten EU:n maataloustuki tai Yhdysvaltojen FarmBill, ovat ruokajärjestelmää vakauttava tekijä.

Koronakriisi antaa vahvan viestin erityisesti komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille: Unionin budjetin tärkein osa ovat edelleen sen eurooppalaisen maatalouden toiminnan turvaavat varat. Maatalousbudjettia ei nyt tulisi leikata, sillä eurooppalainen ruokaturva on varmistettava koko unionin alueella, erityisesti Suomen kaltaisilla reuna-alueilla.

Hakiessaan kaupasta leipää harva kuluttaja edes aavistaa, että tällä hetkellä viljelijän viljakilosta saama hinta on alle 20 senttiä eli häviävän pieni! Viljelijä onkin viimeiset 25 vuotta laitettu rakentamaan toimeentulonsa sekä myyntituottojen että maataloustuen eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan varaan.

Maataloustuet ovat toisen maailmansodan perintöä. Esimerkiksi Hollannissa oli vuosina 1944–1945 järkyttävä nälänhätä, erityisesti kaupungeissa. Ruuaksi kelpaisivat jopa kukkasipulit, jos niitä oli saatavilla.

Sodanjälkeisen Euroopan jälleenrakennus olikin monta vuosikymmentä ruokaturvan rakentamista ja ruuan markkinahinnan säätelyä. Näin syntyi EU:n yhteinen maatalouspolitiikka.

Nyt koronakriisissä voimme todeta, että tuo järjestelmä toimii todella hyvin. Ruokaa on kauppojemme hyllyillä runsaasti. Eikä hamstraukseen ole syytä, tähän kriisiin ruokaketjumme pystyy vastaamaan.

Onkin paikallaan todeta, että maanviljelijä tarvitsee kuluttajaa ja kuluttaja maanviljelijää ja että maatalouden kannattavuus on viime kädessä ruokaa kuluttavan etu.

Siksi maatalouspolitiikan ratkaisut Suomen ja EU:n budjetin osalta eivät ole kaukaista edunvalvontapolitiikkaa, vaan sen varmistamista, että meillä on kohtuuhintaista ruokaa aina saatavilla.

Yhdessä kevään kylvöjä ja ruoan kasvuun laittamista odottaen: Tästäkin selvitään!

Pekka Myllymäki

maanviljelijä

EU:n maatalouspolitiikan ja sokerimarkkinoiden asiantuntija

Mynämäki

Lue lisää

Cap-siirtymäkausi siltana uuteen ohjelmakauteen

Jutta Urpilainen kannustaa elintarvikeyrityksiä investoimaan – ruokaturvan heikentymisestä kärsivästä Afrikasta löytyy kysyntää suomalaiselle osaamiselle

Korona pakotti miettimään huoltovarmuutta – nauta tuo vakautta

Lukijalta: Liikkuvana äänestäjänä olen keksinyt ainakin yhden syyn keskustan kannatusahdinkoon