Miksi kriittisiä henkilönsuojaimia ei valmisteta Suomessa? - Lukijalta - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipide

Miksi kriittisiä henkilönsuojaimia ei valmisteta Suomessa?

Koronakriisi on paljastanut maamme heikkouksia. Kotimaista terveysteknologian tuotantoa on viime vuosina lopetettu. Liian suuret hankintakokonaisuudet, liian keskitetty hankinta ja halpa hinta hankintakriteerinä sulkevat ensimmäisenä pois kotimaiset pk-yritykset.

Tuntuu, että terveydenhuollon päätavoite on tuottaa säästöä. Tavoite näkyy usein myös julkisissa hankinnoissa. Jos terveysteknologian hankintoja ohjaavat suuret volyymit ja halpa hinta, ei laadulla tai vastuullisuudella pysty kilpailemaan. Lisäksi hankintaa on keskitetty niin sanotuista säästö- ja tehokkuus­syistä.

Hyvä huono esimerkki on HUS-Hansel-jättikilpailutus tältä keväältä. Arvoltaan 50–60 miljoonan euron kilpailutuksessa yhdistettiin esimerkiksi terveydenhuollon puhdistusaineet ja desinfiointiaineet jätesäkkien ja luutien kanssa. Tätä ei ositettu.

Desinfiointi- ja puhdistusaineita valmistavat kotimaiset yritykset eivät voineet osallistua kilpailutukseen. Luudat kun eivät ole terveysteknologiaa eikä jätesäkeillä tuoteta terveyttä. Mikä on saavutettava hyöty, kun normaali kilpailu tyrehdytetään jo kilpailutusvaiheessa?

Toinen huono esimerkki löytyy naapurista. Norja on keskittänyt lääke- ja terveysteknologiahankinnat pääosin valtakunnallisiksi. Norjan valtakunnallinen hankintatoimisto mielellään esittelee säästötuloksiaan. Samalla unohdetaan kertoa, miten heidän kotimaiset toimijansa ovat vaikeuksissa ja suurten yritysten investoinnit ovat vähentyneet.

Ei tarvitse olla strateginen nero nähdäkseen, miten parin hankintakauden jälkeen syntyy myyjän markkina.

Aidosti hyviäkin esi­merkkejä löytyy. Esimerkiksi OYS-alueella koronakriittisten tuotteiden hankintaa on kehitetty jo ennen kriisiä innovaatioyhteistyöllä, markkinavuoropuhelua lisätty ja monipuolista markkinaa ylläpidetty. Tämänkaltaista yhteistyötä tarvitaan lisää.

Mitä meidän Suomessa tulisi tehdä? Pidetään terveys­teknologian hankinnat alueellisesti hajautettuna, nostetaan laatu ohjaavaksi kriteeriksi halvan hinnan sijaan, kilpailutetaan riittävän pieninä kokonaisuuksina ja ymmär­retään, että terveysteknologian hankinta vaatii vahvaa kliinistä osaamista.

Lisäksi on muistettava, että terveydenhuollon päätehtävä on ihmisten terveyshyödyn tuottaminen. Sitä pitää myös julkisilla, riittävän hajautetuilla hankinnoilla tukea. Monipuolinen markkina ja vahva kotimainen tuotanto on varautumisen kannalta olennaisen tärkeää. Se on potilaiden ja koko yhteiskunnan etu.

Laura Simik

toimitusjohtaja

Sailab – MedTech Finland ry

Lue lisää

Hetemäki julkisti ohjeet hallitukselle: Alueiden palvelut pitää turvata kriisien sietokyvyn parantamiseksi – katso koronainfo

Espanja aikoo pidentää poikkeustilaa jälleen kerran – kyseessä jo kuudes pidennys koronakriisin aikana

Ravintolat avaavat ovensa – asiakkaita sisään enintään puolet normaalista

Yrittäjien näkymät kirkastuneet: yhä useampi uskoo selviävänsä kriisistä, yhä harvemmalla edessä henkilöstövähennyksiä