Hirvikanta leikattava kolmannekseen nykyisestä - Lukijalta - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipide

Hirvikanta leikattava kolmannekseen nykyisestä

Metsätalouden kannalta hirvikanta on ollut liian suuri 1980-luvulta lähtien. Hirvet aiheuttavat metsätaloudelle kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset menetykset.

Suuri ongelma on kuusettu­minen, koska hirvien pelossa metsät uudistetaan lähes kokonaan kuuselle. Tästä useat Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat varoittaneet vuosikausia, mutta sillä ei ole ollut mitään vaikutusta. Mäntyä ja koivua voidaan kasvattaa enää vain vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyydessä.

Metsäkeskuksen metsänhoidon johtavan asiantuntijan Markku Remeksen mukaan ainespuun tuotos alenee kolmanneksen, jos männyn asemasta kuusta viljellään sille sopimattomilla kasvupaikoilla. Pitkässä juoksussa siitä aiheutuvat satojen miljoonien eurojen menetykset.

Kuuseen liittyvät suuret tuuli- ja hyöteistuhoriskit. Kuusettuminen tuhoaa myös metsäluonnon monimuotoisuuden. Aluskasvillisuus häviää varjostuksen ja happamoitumisen seurauksena. Samalla pieneliöstö köyhtyy.

Maa- ja metsätalousministeriön toimet ovat tähdänneet vahvan hirvikannan ylläpitämiseen. Se on laiminlyönyt metsätalouden yleisen edun turvaamisen.

Perustuslain mukaan valtio vastaa myös omaisuuden suojasta. Sekään ei ole toteutunut, koska yksityismetsien hirvi­vahinkojen korvausjärjestelmä uusitussakin muodossa on kaukana siitä. Järjestelmä ei ota huomioon vahinkoa, mikä syntyy 70 vuoden kiertoajalla olevassa tuotannossa.

Hirvikannan säätely hirvitalousalueiden pohjalta johtaa kokonaiskannan kasvuun. Puuntuottajilta puuttuu edunvalvonta. MTK ei sitä hoida. Se toimii vahvan hirvikannan takuumiehenä sekä valtakunnallisia strategioita tehtäessä että alueellisissa riistaneuvostoissa.

Jo toista kauttaan maa- ja metsätalousministerinä istuva Jari Leppä on antanut haastatteluja ja pitänyt kauniita puheita hirviongelman korjaamisesta. Mitään ei ole tapahtunut. Jos sama meno jatkuu, on metsäasioiden hoito siirrettävä työ- ja elinkeinoministeriölle.

Olen varma, että siellä ainakin virkamieskunnassa on näkemystä metsäelinkeinon taloudellisesta merkityksestä. Hallinnollisista kuvioista riippumatta hirviongelman ratkaiseminen edellyttää talveksi jäävän kannan leikkaamista sadasta tuhannesta kolmannekseen eli 30 000 yksilöön. Samalla palautuu suomalaisen metsästyskulttuurin perinne, josta nyt ollaan kaukana.

Unelmani on, että maassamme vielä joskus pystytään viljelemään metsää kasvupaikan eikä metsästyksen ehdoilla.

Heikki Oksman

Kuopio

Lue lisää

Ministeri Mikkonen kehittäisi valkoposkihanhien karkotuskeinoja ja perustaisi hanhipeltoja – ministeri Lepän mielestä on tarpeen aloittaa suojametsästys

Tilannetajua, ministeri Mikkonen

Kuusi valtaa alaa muilta puulajeilta – "Jos kuusta viljellään männyn asemasta kuivahkolle kankaalle, ainespuun tuotos vähenee kolmanneksen"

Ruuan hinnasta puhuttava suoraan