Luonto on jatkuvassa muutoksessa - Lukijalta - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipide

Luonto on jatkuvassa muutoksessa

Ympäristöministeri Krista Mikkonen kertoi hiljattain uutisen, että ” Suomen luonto köyhtyy!”. Luonto muuttuu, olisi oikeampi uutinen.

Olen seurannut suomalaista luontoa 1950-luvulta tähän päivään. Tänä aikana on tapahtunut paljon, vaikka luonnonolosuhteet ovat pysyneet melko vakaina Suomessa. Sukupuuttoon ei liene kuollut yhtään lajia.

Kokemuksen mukaan lintu- ja nisäkäslajisto muuttuu koko ajan. Toiset lajit runsastuvat, tulee kokonaan uusia lajeja ja osa lajeista vähenee. Tätä pidän pääosin luonnollisena kehityksenä.

Voimakkaasti lisääntyviä lajeja ovat juuri nyt esi­merkiksi hirvieläimet (hirvi, valkohäntäpeura ja kauriit), harmaahaikara, joutsenet ja osa hanhilajeista. 2000-luvulla on Länsi-Suomeen syntynyt yllättävän nopeasti mittava susikanta. Ensimmäiset susi­havainnot olivat yksilöistä, joilla oli pannat kaulassa. Siitä voimme päätellä jotakin ihmisen vaikutuksesta.

Petolinnuissa on lajien välillä erisuuntaista kehitystä. Esimerkiksi kanahaukan näkee entistä harvemmin, mutta tuulihaukan, varpushaukan ja merikotkan voi havaita yllättävän usein. Samoin on pienpetojen kohdalla. Supikoirakanta on nyt valtava, mutta hilleri-, kärppä- ja lumikkokannat ovat vähentyneet.

Noin 60 vuoden aikana on tapahtunut nopeita muutoksia ja toisaalta tasaista kehitystä. Esimerkiksi metsäkanalintujen (metso, teeri pyy) kannat romahtivat 1950-luvulla. Erittäin runsaat kannat romahtivat hetkessä, eikä syy ole selvinnyt.

Myös piisamipopulaatiot romahtivat totaalisesti 1960–1970-lukujen vaihteessa. Siihen loppuivat koulupojan nahkojen­myyntitienistit. Majavaan voi törmätä nykyisin kaikissa vesistöissä, koska kanta on kasvanut tasaisesti pitkään.

Ihmisen toiminta vaikuttaa hyvässä ja pahassa, jatkuva muuttuminen luonnossa on tosiasia. Näyttöä on myös ”paluumuuttajista” ja uusista tuttavuuksista. Nämä havainnot ovat omilta laidunmailta ja heinän korjuun yhteydestä Punkalaitumenjoen rantamailla.

Pesivien kottaraispariskuntien määrä on kasvussa, ruisrääkkä kertoo olemassa­olostaan rääkäisyllään ja oudolla juoksuasennollaan heinämaassa. Voin sanoa, että ruisrääkkä on palannut.

Kattohaikara on saapunut varmaankin Virosta. Tämä peloton isonokka osallistui heinänkaatoon koko päivän.

Jukka Tuori

agronomi

Huittinen

Piisamipopulaatiot romahtivat 1960–1970-lukujen vaihteessa.

Lue lisää

Pääministeri Marin käytti tilaisuutensa

Tilannetajua, ministeri Mikkonen

Joutsen lensi voimalinjaan ja sytytti peltoa palamaan Tohmajärvellä – pelastuslaitos sammutti palon, joka uhkasi levitä lähellä olleeseen metsään

Näin elvytystyöryhmä jälleenrakentaisi Suomea: Esittää tukea muun muassa öljylämmityksestä luopumiseen, luontopolkujen kunnostamiseen sekä sähkö- ja kaasuautojen latausverkkoon