Runsas hirvikanta on moniongelmainen - Lukijalta - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Mielipide

Runsas hirvikanta on moniongelmainen

Maamme hirvikanta oli vuoden 2019 jahdin jälkeen noin 86 000 hirveä. Kaatolupia on myönnetty viime vuosina yli 50 000. Kun on paljon hirviä, tapahtuu myös kolareita paljon, vuosittain noin 2 000. Myös peurakolarit ovat voimakkaasti lisääntyneet, vuosittain on noin 6 000 kolaria. Kolareihin liittyy paljon inhimillistä kärsimystä.

Liikenteen lisäksi hirvet aiheuttavat suurta vahinkoa Suomen metsätaloudelle pakottamalla metsärakenteen dramaattiseen muutokseen.

Sotien jälkeen metsät olivat paljolti sekametsiä, joissa koivun, männyn ja kuusen seurana oli myös leppää. Nämä maaperältään terveet metsät edustivat luonnon monimuotoisuutta ja sitoivat paljon hiiltä. Sekametsät kestävät hyvin tauteja ja säiden rasituksia.

Viime vuosikymmeninä hirvikannan kasvaessa männyn ja koivun osuus on suorastaan romahtanut. Niitä ei kannata viljellä, koska hirvet tuhoavat ne jo kasvun alkuvaiheessa. On pakko istuttaa kuusta myös sille sopimattomille kasvu­paikoille.

Varsinkin eteläinen Suomi on jo radikaalisti kuusettunut. Uudistusalasta viisi kuudesosaa istutetaan kuuselle. Kuusettumisen myötä luonnon monimuotoisuus heikkenee ja metsätuhojen riski kasvaa. Kuusi on herkkä tuulituhoille sekä erilaisille juuritaudeille että tuhohyönteisille, jotka aiheuttavat vielä seurannaistuhoja. Kuitenkin metsä­teollisuutemme tarvitsee välttämättä myös mäntyä ja koivua.

Ylisuuri hirvikanta ei ole metsästäjien syytä. He tekevät joka jahtikausi tärkeää ja arvokasta työtä. Miksi kaato­lupia ei myönnetä huomattavasti enemmän? Syyn tähän kertoi minulle eduskunnassa vuosia sitten selkokielellä eräs kansanedustaja: ”Suurpedot tarvitsevat paljon hirviä, muuten ne tappaisivat ihmisiä.”

Suomessa on jo yli 20 vuotta harjoitettu kieroutunutta ja ideologisesti perusteltua suurpetopolitiikkaa, jonka seurauksena kaikkien petojen kannat ovat jatkuvasti kasvaneet koko maassa. Tällainen politiikka käytännössä terrorisoi varsinkin maaseutua ja välillisesti koko metsätaloutta.

Petojen suojeluun riittää rahaa ja virkamiehiä yhä enemmän, mutta ihmisten ja heidän elinkeinonsa suojelu ei kiinnosta päättäjiä.

Erkki Laitinen

Karttula

Lue lisää

Jutta Urpilainen kertaa metsäoppeja komission käytävillä, vaikka harva niitä ymmärtää – "Tarvitaan aktiivisuutta, jotta suhde metsään pystytään tuomaan esiin"

Helmi-ohjelman hallituskauden tavoitteet asetettiin: Soidensuojelun ja ennallistamisen lisäksi kunnostetaan kosteikkoja, metsäisiä elinympäristöjä ja rantaluontokohteita

Ulkomailla ei aina ymmärretä Sibeliusta – Silloin kapellimestari Santtu-Matias Rouvali saa selittää, että säveltäjänero oli myös masentunut alkoholisti

Metsäkauriita on liikaa